Varastointi ja logistiikka ovat Suomessa merkittävä toimiala. Varastotyö on monipuolista, mutta siihen kuuluu tavallisesti tilausten keräilyä ja viimeistelyä, tavaran siirtämistä ja kierrättämistä sekä tuotteiden yleistä käsittelyä.

Varastot ovat suuria ja vilkkaita paikkoja, ja työ voi olla vaarallista. Työnantaja ja esihenkilöt vastaavat vaarojen arvioinnista ja tehokkaista hallintakeinoista. Jokaisella varastossa työskentelevällä on sen jälkeen oma osuutensa niiden noudattamisessa. Hyvä työturvallisuus suojaa ihmisiä – ja myös tiloja, tavaroita ja yrityksen mainetta.

Kurssin jälkeen:

• ymmärrät varastotyön turvallisuutta koskevat lakisääteiset velvollisuudet
• tunnet varastossa mahdollisesti esiintyvät terveysvaarat ja niiden hallinnan
• osaat hallita liukastumis-, kompastumis-, sähkö- ja palovaaroja
• osaat tehdä vaarojen arvioinnin
• tunnistat käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarat ja käytät apuvälineitä turvallisesti
• ymmärrät, miten turvalliset kulkureitit järjestetään ja ajoneuvoliikennettä hallitaan
• osaat varastoida tavarat turvallisesti ja käyttää kuormalavoja ja varastohyllyjä oikein

Tämä osio esittelee varastotyön työturvallisuuden perusteet. Opit:

• miksi varastotyön turvallisuuskoulutus on tärkeää
• mitkä ovat varastojen yleisimmät tapaturmat ja niiden syyt
• keskeisen työturvallisuuslainsäädännön sekä työnantajan ja työntekijöiden velvollisuudet
• miten tapaturmat vaikuttavat yritykseen
• vaarojen arvioinnin ja sen viisi vaihetta
• työntekijöiden valinnan, tukemisen ja kouluttamisen

Varastoissa on suuria koneita, korkeita hyllyjä, liikkuvia ajoneuvoja ja paljon ihmisiä, joten riskitaso on korkea. Koulutus on yksi parhaista keinoista vähentää sitä. Jokaisen on tiedettävä, miten laitteita käytetään oikein, miten vaarat tunnistetaan ja niitä vähennetään ja mitä varotoimia on noudatettava.

Varastossa sattunut tapaturma vaikuttaa:

• loukkaantuneeseen työntekijään ja hänen perheeseensä
• muihin työntekijöihin, jotka voivat joutua tekemään lisätöitä
• yrityksen maineeseen, talouteen ja tuottavuuteen
• esihenkilöihin, etenkin jos turvallisuusvelvoitteita on laiminlyöty

Kuljetus- ja varastointialan työpaikoilla yleisimpiä tapaturmien syitä ovat:

• Liukastumiset ja kompastumiset.
• Käsin tehtävät nostot ja siirrot.
• Korkealla työskentely.
• Ajoneuvot varastossa ja sen ympäristössä.
• Liikkuvat tai putoavat esineet.

Myös terveyshaitat ovat merkittävä ongelma: selkä- ja nivelvaivat, melun ja tärinän aiheuttamat haitat, ajoneuvojen pakokaasut, vaaralliset kemikaalit sekä työpaineen tai vuorotyön aiheuttama stressi ja väsymys. Myöhemmissä osioissa käsitellään kutakin tarkemmin.

Varastojen tapaturmilla on yleensä selvä syy. Tavallisia syitä ovat:

• puutteellinen tai puuttuva koulutus
• huolimaton tai vaarallinen toiminta
• vialliset tai huonosti huolletut laitteet
• heikot tai puuttuvat hallintakeinot
• epäselvät ohjeet
• henkilönsuojainten käyttämättä jättäminen tai kuluneiden tai sopimattomien suojainten käyttö

Esihenkilöiden vastuulla on pitää nämä syyt mahdollisimman vähäisinä hyvällä suunnittelulla, valvonnalla ja koulutuksella.

Suomessa keskeinen laki on työturvallisuuslaki (738/2002). Sen 8 §:n mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Työ on järjestettävä niin, ettei se vaaranna muitakaan, kuten vierailijoita, urakoitsijoita tai sivullisia. Yhteisellä työpaikalla pääasiallisesti määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on lisävelvollisuuksia, ja itsenäisen työnsuorittajan on työskenneltävä vaarantamatta itseään tai muita. Lain nojalla annetut valtioneuvoston asetukset tarkentavat velvollisuuksia.

Lain mukaan työnantajan on:

• selvitettävä ja arvioitava työstä työntekijöille, asiakkaille, urakoitsijoille ja muille aiheutuvat vaarat (10 §)
• suunniteltava, järjestettävä ja seurattava ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä
• laadittava vaarojen arviointiin perustuva työsuojelun toimintaohjelma (9 §), jossa kuvataan, miten työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä edistetään; jokainen työnantaja tarvitsee sen
• käytettävä tarvittaessa asiantuntijoita, kuten työterveyshuoltoa
• käsiteltävä työn vaarat ja hallintakeinot työntekijöiden ja työsuojeluvaltuutetun kanssa (työsuojeluyhteistoiminta)

Vastuu ulottuu myös muihin työpaikalle tuleviin henkilöihin, kuten asiakkaisiin, urakoitsijoihin, huoltohenkilöstöön ja pelastushenkilöstöön.

Työturvallisuuslaissa ja työterveyshuoltolaissa (1383/2001) on myös tarkempia velvoitteita työturvallisuuden johtamisesta. Keskeisiä velvollisuuksia ovat:

• vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä tulosten kirjaaminen; velvollisuus koskee kaikkia työnantajia koosta riippumatta
• arvioinnin päivittäminen säännöllisesti ja aina olosuhteiden muuttuessa
• työterveyshuollon järjestäminen ja terveystarkastukset töissä, joissa on erityinen sairastumisen vaara, esimerkiksi melu- tai asbestityössä
• tiedon antaminen työntekijöille vaaroista, hallintakeinoista ja noudatettavista menettelyistä
• sen varmistaminen, että työntekijöillä on tehtäviensä edellyttämä osaaminen

Osasta vaaroista on tarkempia säädöksiä. Niiden vaatimukset voidaan sisällyttää yleiseen vaarojen arviointiin. Esimerkkejä:

• valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)
• valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008), joka koskee myös korkealla työskentelyä ja trukkeja
• työpaikkoja, henkilönsuojaimia, käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja sekä näyttöpäätetyötä koskevat säädökset (577/2003, 427/2021, 1409/1993, 1405/1993)
• pelastuslaki (379/2011)

Työturvallisuuden laiminlyönti voi vaikuttaa yritykseen vakavasti:

• Esihenkilöt voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta ja yritykselle voidaan määrätä yhteisösakko.
• Maine voi kärsiä pahasti, ja asiakkaita voidaan menettää.
• Vaurioituneiden tavaroiden ja tilojen korjaaminen on kallista.
• Työtapaturmat korvataan lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta, mutta jos työnantaja on laiminlyönyt esimerkiksi koulutuksen, suojaimet tai vaarojen arvioinnin, se voi joutua myös vahingonkorvausvastuuseen, ja vakuutusmaksut voivat nousta.
• Poissaolot vähentävät tuotantoa, ja sijaiset lisäävät kustannuksia.

Ajoneuvoliikenne aiheuttaa varastopihoilla useimmin kuolemaan johtavia tapaturmia, ja onnettomuuksien kaava toistuu. Trukinkuljettaja nousee pois trukista viedäkseen jätettä vaihtolavalle. Samaan aikaan kuorma-auto peruuttaa alueen poikki. Kuorma-auton kuljettaja ei näe häntä, eikä trukinkuljettaja kuule autoa.

Tällaisen onnettomuuden taustalla on yleensä kolme estettävissä ollutta puutetta: ei peruutushälytintä tai -kameraa, ei peruutusopastajaa ohjaamassa liikettä eikä vaarojen arviointia työstä, jossa ihmiset ja ajoneuvot liikkuvat samassa tilassa. Kuolemaan johtaneen tapaturman tutkivat työsuojeluviranomainen ja poliisi, ja vastuuhenkilöt voidaan asettaa syytteeseen.

Työturvallisuus kuuluu kaikille. Työntekijän on (TTL 18–21 §):

• huolehdittava omasta ja muiden turvallisuudesta
• käytettävä henkilönsuojaimia ohjeiden mukaan
• noudatettava saamaansa opetusta ja turvallisia työtapoja
• käytettävä koneita ja laitteita oikein
• ilmoitettava vaaroista, tapaturmista ja työperäisistä sairauksista
• toimittava yhteistyössä työnantajan kanssa työturvallisuusasioissa

Esihenkilöiden on selitettävä nämä velvollisuudet työntekijöille, ja niiden laiminlyönnistä on seurattava johdonmukaisia ja oikeudenmukaisia seuraamuksia, kuten huomautus tai varoitus.

Vaarojen arviointi tarkoittaa työpaikan vaarojen tunnistamista ja sen varmistamista, että ne ovat asianmukaisesti hallinnassa. Jokaisen työnantajan on tehtävä se. Sen päätavoitteet ovat:

• tunnistaa työpaikan vaarat
• arvioida, kuinka todennäköisesti ne aiheuttavat haittaa ja kuinka vakava haitta voi olla
• toteuttaa hallintakeinot haittojen ehkäisemiseksi

Suomessa sattuu vuosittain kymmeniä tuhansia palkansaajien työtapaturmia, ja kuljetus ja varastointi kuuluu tapaturma-alttiimpiin toimialoihin. Hyvä vaarojen arviointi on avain lukujen pienentämiseen.

Suuressa varastossa tietyille tehtäville ja alueille voidaan tarvita erilliset arvioinnit. Kukin etenee viidessä vaiheessa:

• Vaihe 1: tunnista vaarat esimerkiksi havainnoimalla työtä ja kysymällä työntekijöiltä.
• Vaihe 2: selvitä, kuka voi vahingoittua ja miten.
• Vaihe 3: arvioi riskit ja päätä varotoimista.
• Vaihe 4: kirjaa havainnot ja toteuta hallintakeinot.
• Vaihe 5: tarkista arviointi ja päivitä se tarvittaessa.

Viimeinen vaihe on tärkeä. Seuraa säännöllisesti muutoksia, kuten uusia laitteita, uusia tavaroita tai uusia työntekijöitä.

Henkilöstö on yrityksen arvokkain voimavara, ja hyvä työturvallisuus edellyttää hyvää henkilöstöjohtamista.

Rekrytoinnissa selvitä, onko tehtävällä erityisiä fyysisiä tai muita vaatimuksia ja tarvitseeko hakija tukea niiden täyttämiseen.

Ole valmis tekemään kohtuullisia mukautuksia (yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 15 §). Esimerkiksi pitkäaikaissairas työntekijä voi tarvita lyhyitä, tiheitä taukoja tai muutoksen työpäivän alkamisaikaan. Joustavat järjestelyt auttavat työskentelemään turvallisesti ja hyvin.

Kaikki varastotyöntekijät on perehdytettävä omien tehtäviensä vaaroihin, varaston yleisiin vaaroihin ja siihen, miten he suojaavat itseään ja muita (TTL 14 §). Esimerkiksi trukinkuljettajat on koulutettava perusteellisesti trukin turvalliseen käyttöön, huomioitaviin vaaroihin ja varotoimiin, ja heillä on oltava työnantajan kirjallinen lupa trukin kuljettamiseen (VNa 403/2008, 14 §).

Taidot heikkenevät, jos niitä ei käytetä, joten koulutus on toistettava säännöllisesti. Hyvä esimerkki ovat hätätilannemenettelyt, kuten toiminta tulipalossa.

Koulutuksen antajan on oltava pätevä: hänellä on oltava aiheesta riittävä koulutus, kokemus ja tietämys.