Kun riskit on arvioitu, räjähdyssuojaussäädökset edellyttävät toimia niiden hallitsemiseksi: ensin tulipalon tai räjähdyksen estämiseksi ja sitten haittojen vähentämiseksi, jos sellainen silti tapahtuu.

Tässä osiossa käsitellään hallintakeinojen järjestystä, aineiden ja syttymislähteiden hallintaa, räjähdysvaarallisten tilojen luokitusta, soveltuvia laitteita ja seurausten lieventämistä.

Hallinta etenee selvässä järjestyksessä:

• Ensin vähennetään vaarallisen aineen määrää ja estetään räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen.
• Seuraavaksi vältetään syttymislähteitä.
• Sitten toteutetaan toimet, jotka vähentävät haittoja, jos tulipalo tai räjähdys silti tapahtuu.

Ehkäisy on aina parempi kuin seurausten lieventäminen, mutta luotettava suojaus edellyttää molempia.

Paras hallintakeino on poistaa vaarallinen aine kokonaan tai korvata se turvallisemmalla. Esimerkiksi:

• vesiohenteisten maalien, painovärien tai puhdistusaineiden käyttö liuotinpohjaisten sijaan
• korkeamman leimahduspisteen nesteen valinta
• materiaalien hankkiminen tahnoina, pelletteinä tai rakeina hienojen jauheiden sijaan
• prosessin muuttaminen niin, että ainetta tarvitaan vähemmän

Jos vaarallista ainetta silti tarvitaan, estä räjähdyskelpoisen ilmaseoksen muodostuminen:

• Pidä aineen määrä mahdollisimman pienenä.
• Estä tai hallitse höyry-, kaasu- tai pölypäästöt.
• Käytä suljettuja järjestelmiä ja asianmukaisia tiiviitä astioita.
• Pidä pitoisuudet ilmanvaihdon avulla alemman räjähdysrajan (ARR) alapuolella.
• Rajaa ja kerää pöly syntylähteellä äläkä anna sen kertyä.
• Siivoa läikkynyt aine nopeasti ja hävitä likaantuneet materiaalit turvallisesti.

Jos räjähdyskelpoinen ilmaseos voi muodostua, poista syttymislähteet:

• Käytä vain laitteita, jotka on sertifioitu soveltuviksi kyseiseen tilaluokkaan.
• Hallitse staattista sähköä maadoituksella ja potentiaalintasauksella.
• Kiellä tupakointi ja avotuli ja hallitse tulitöitä tulityöluvalla.
• Pidä laitteet kunnossa kipinöiden ja kuumien pintojen estämiseksi.
• Käytä tarvittaessa kipinöimättömiä työkaluja.
• Älä vie matkapuhelimia tai muita tavallisia elektronisia laitteita räjähdysvaarallisiin tiloihin, ellei niitä ole hyväksytty käytettäviksi niissä.

Tilat, joissa voi esiintyä räjähdyskelpoinen ilmaseos, luokitellaan tilaluokkiin sen mukaan, kuinka usein ja kuinka kauan räjähdyskelpoista ilmaseosta todennäköisesti esiintyy. Kaasuille, höyryille ja sumuille:

• Tilaluokka 0: esiintyy jatkuvasti tai pitkiä aikoja, kuten polttoainesäiliön sisällä.
• Tilaluokka 1: esiintyy todennäköisesti ajoittain normaalikäytössä, kuten täyttökohdan ympärillä.
• Tilaluokka 2: ei todennäköisesti esiinny normaalikäytössä, ja jos esiintyy, vain lyhytaikaisesti.

Palaville pölyille on vastaavat tilaluokat:

• Tilaluokka 20: pölypilvi esiintyy jatkuvasti tai pitkiä aikoja, kuten siilon tai pölynerottimen sisällä.
• Tilaluokka 21: esiintyy todennäköisesti ajoittain normaalikäytössä, kuten säkkien tyhjennyskohdan ympärillä.
• Tilaluokka 22: ei todennäköisesti esiinny normaalikäytössä, ja jos esiintyy, vain lyhytaikaisesti.

Myös laskeutuneet pölykerrokset on otettava huomioon, koska ne voivat nousta ilmaan.

Räjähdysvaarallisessa tilassa saa käyttää vain tilaluokkaan soveltuvia laitteita ja suojausjärjestelmiä. Tämä tarkoittaa ATEX-laitteita, jotka on suunniteltu ja sertifioitu niin, etteivät ne sytytä ilmaseosta, ja jotka on merkitty Ex-merkillä.

• Laiteluokan 1 laitteita voidaan käyttää tilaluokissa 0 ja 20.
• Laiteluokan 2 laitteita voidaan käyttää tilaluokissa 1 ja 21.
• Laiteluokan 3 laitteet soveltuvat vain tilaluokkiin 2 ja 22.

Ennen kuin räjähdysvaarallisia tiloja sisältävä työpaikka otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön, pätevän henkilön on tarkastettava sen räjähdysturvallisuus kokonaisuutena (VNa 576/2003).

Tämän jälkeen räjähdysvaarallisten tilojen laitteet asentavat, tarkastavat ja huoltavat kyseisiin laitteisiin koulutetut henkilöt, koska puuttuva pultti, vaurioitunut tiiviste tai väärä kaapeliläpivienti voi tehdä turvallisesta laitteesta syttymislähteen. Työlupa ei yksin tee tavallisesta työkalusta tai laitteesta turvallista räjähdysvaarallisessa tilassa. Ennen käyttöä on varmistettava laitteen soveltuvuus ja toteutettava riskien arvioinnissa määritellyt suojaustoimet.

Jos tapahtuma silti sattuu, lieventämistoimet vähentävät haittoja:

• räjähdyksenpurkausluukut, jotka purkavat paineen turvallisesti, sekä räjähdyksen tukahdutusjärjestelmät
• palon- ja kaasunilmaisu sekä hälytysjärjestelmät
• palonkestävät seinät ja eri aineiden pitäminen erillään
• suoja-altaat vuotojen ja läikkymisten keräämiseksi sekä viemäröinnin hallinta
• laitteiden hätäpysäytys ja erottaminen
• räjähdyspaineen kestävät laitteistot ja turvalliset poistumistiet