Vaaralliset aineet käyttäytyvät eri tavoin tyypistään ja ominaisuuksistaan riippuen. Niiden tunnistaminen on ensimmäinen askel niiden hallintaan.

Tässä osiossa käsitellään syttyviä nesteitä, syttyviä kaasuja, palavia pölyjä, hapettimia ja reaktiivisia aineita sekä ominaisuuksia, jotka tekevät niistä vaarallisia. Lisäksi kerrotaan, miten ne luokitellaan ja merkitään ja miten käyttöturvallisuustiedotteita käytetään.

Syttyvässä nesteessä palaa nesteestä haihtuva höyry, ei itse neste.

Useimmat syttyvät höyryt ovat ilmaa raskaampia. Ne voivat levitä lattiaa pitkin, valua viemäreihin ja kuoppiin ja kulkeutua pitkänkin matkan syttymislähteeseen, minkä jälkeen liekki voi lyödä takaisin nesteeseen.

Avoimesta astiasta, läikkyneestä nesteestä tai kastuneesta rievusta voi haihtua niin paljon höyryä, että lähelle syntyy räjähdyskelpoinen ilmaseos.

Nesteen leimahduspiste on alin lämpötila, jossa siitä haihtuu niin paljon höyryä, että se voi syttyä.

Mitä alempi leimahduspiste, sitä vaarallisempi neste. Bensiinin leimahduspiste on reilusti pakkasen puolella, joten siitä haihtuu syttyvää höyryä kovimmallakin pakkasella. Dieselin leimahduspiste on paljon korkeampi, joten se syttyy tavallisissa lämpötiloissa vaikeammin, mutta kuumentaminen tai ruiskuttaminen hienona sumuna tekee siitä paljon vaarallisemman.

Syttyvät kaasut, kuten nestekaasu, vety, asetyleeni ja maakaasu, sekoittuvat helposti ilmaan ja muodostavat räjähdyskelpoisia ilmaseoksia.

Jotkin ovat ilmaa raskaampia. Esimerkiksi nestekaasu painuu alas ja kerääntyy matalille paikoille, kuten kellareihin, kuoppiin ja viemäreihin. Toiset, kuten vety ja maakaasun pääosa metaani, ovat ilmaa kevyempiä ja nousevat kattojen alle ja yläpohjaan.

Kaasuja varastoidaan paineistettuina tai jäähdytettyinä nesteinä. Tämä tuo lisävaaroja: vaurioituneesta pullosta tai venttiilistä voi vapautua kaasua hyvin nopeasti, ja tulipalossa pullo voi revetä.

Jotkin kaasut, myös syttymättömät, voivat lisäksi syrjäyttää ilman hapen ja aiheuttaa tukehtumisen suljetuissa tiloissa.

Pullot on säilytettävä pystyssä ja kiinnitettyinä hyvin tuuletetussa paikassa, ja venttiilien on oltava kiinni ja suojattuina, kun pulloja ei käytetä.

Puun, jauhojen, sokerin, viljan, metallien ja muovien hieno pöly voi muodostaa räjähdyskelpoisia pilviä. Jotkin kiinteät aineet ovat itsessään syttyviä, ja jotkin voivat kuumentua itsestään, kunnes ne syttyvät.

Mitä hienompaa pöly on ja mitä enemmän sitä pöllytetään, sitä suurempi on räjähdysvaara. Pölyä on hallittava syntylähteellä kohdepoistolla, eikä sen saa antaa kertyä lattioille, hyllyille, palkeille ja koneisiin.

Hapettavat aineet, kuten jotkin valkaisuaineet, peroksidit ja nitraatit, luovuttavat happea. Ne saavat tulen palamaan paljon kiivaammin ja voivat sytyttää materiaaleja, jotka eivät tavallisesti palaisi.

Jotkin aineet reagoivat vaarallisesti veden, ilman tai toistensa kanssa. Esimerkiksi jotkin metallijauheet reagoivat veden kanssa ja vapauttavat vetyä. Siksi huolellinen varastointi ja yhteensopimattomien aineiden pitäminen erillään ovat niin tärkeitä.

Se, nouseeko kaasu tai höyry ylös vai painuuko se alas, ratkaisee, mihin se kerääntyy ja siten mihin räjähdyskelpoinen ilmaseos voi muodostua.

• Ilmaa raskaammat kaasut ja höyryt valuvat alaspäin ja kerääntyvät kuoppiin, viemäreihin, kaivantoihin ja kellareihin.
• Ilmaa kevyemmät kaasut nousevat ja kerääntyvät kattojen alle ja yläpohjaan.

Tämän tietäminen auttaa päättämään, sijoitetaanko ilmanvaihtoaukot ja kaasunilmaisimet ylös vai alas.

Vaaralliset aineet luokitellaan ja merkitään EU:n CLP-asetuksen (luokitus, merkinnät ja pakkaaminen, 1272/2008) mukaisesti. Merkinnöissä käytetään vakiomuotoisia punareunaisia varoitusmerkkejä, huomiosanaa ja vaaralausekkeita.

• Liekki tarkoittaa syttyvää.
• Liekki renkaan yllä tarkoittaa hapettavaa.
• Räjähtävä pommi tarkoittaa räjähtävää.
• Kaasupullo tarkoittaa paineen alaista kaasua.
• Syövyttävyyden merkki voi tarkoittaa metalleja tai ihoa syövyttävää.

Jokaisen työkäyttöön toimitettavan vaarallisen aineen mukana on oltava toimittajan käyttöturvallisuustiedote suomeksi ja ruotsiksi. Siinä on kuusitoista kohtaa, joissa kerrotaan aineen vaaroista, turvallisesta käsittelystä, varastoinnista ja toiminnasta hätätilanteessa.

Hyödyllisiä kohtia ovat vaarat, ensiapu, palontorjunta, päästöt onnettomuustilanteissa, käsittely ja varastointi sekä fysikaaliset ominaisuudet, kuten leimahduspiste. Lue käyttöturvallisuustiedote aina ennen aineen käyttöä ja säilytä se paikassa, josta kaikki löytävät sen.

• Pidä työtilassa vain pienin käytännössä mahdollinen määrä syttyviä aineita, ei enempää kuin käynnissä oleva työ vaatii.
• Varastoi suuremmat määrät palonkestävässä kaapissa tai erillisessä, hyvin tuuletetussa varastossa, mieluiten ulkona.
• Pidä astiat suljettuina, kun niitä ei käytetä, ja palauta ne käytön jälkeen varastoon.
• Pidä syttyvät aineet erillään hapettimista ja muista yhteensopimattomista aineista.
• Pidä syttymislähteet kaukana varastoalueista.