Useimmat työtapaturmat sattuvat tavallisissa arkisissa tehtävissä: kävellessä märällä lattialla, kytkettäessä vaurioitunutta johtoa tai varastoitaessa laatikoita varauloskäynnin eteen.

Tässä osiossa opit turvallisista työtavoista, liukastumisten ja kompastumisten ehkäisystä, järjestyksestä ja siisteydestä, sähköturvallisuudesta ja paloturvallisuudesta.

Turvallinen työtapa on riskien arviointiin perustuva, suunniteltu ja vaiheittainen tapa tehdä tehtävä turvallisesti. Sitä käytetään vaarallisissa tai aina samalla tavalla tehtävissä töissä, kuten koneiden käytössä tai puhdistuksessa.

• Siinä kuvataan vaarat, suojaustoimet ja turvallinen työjärjestys.
• Jokaisen tehtävää tekevän on saatava siihen opastus ja noudatettava sitä.
• Erityisen vaarallinen työ, kuten jännitetyö tai työ ahtaissa tiloissa, voi edellyttää kirjallista työlupaa.

Liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset samassa tasossa ovat yksi yleisimmistä työtapaturmien syistä. Niitä aiheuttavat:

• märät tai likaiset lattiat roiskeiden, vuotojen, siivouksen tai kenkien mukana tulleen veden tai lumen vuoksi
• lattialla kulkevat johdot, epätasaiset pinnat, irtomatot ja lattialle jätetyt tavarat
• huono valaistus, sopimattomat jalkineet sekä kiire tai näköesteen muodostavien taakkojen kantaminen

• Siivoa roiskeet heti ja käytä varoituskylttejä, kun lattia on märkä.
• Korjaa vuodot ja käytä laitteiden alla valuma-altaita.
• Käytä sisäänkäynneillä kuramattoja ja pidä lattiat hyvässä kunnossa.
• Vedä johdot pois kulkuväyliltä tai suojaa ne.
• Pidä kulkuväylät ja portaat vapaina ja hyvin valaistuina.
• Käytä sopivia, hyvin pitäviä jalkineita, talvella tarvittaessa liukuesteitä.

Hyvä järjestys ja siisteys tarkoittavat, että työpaikka on puhdas, siisti ja järjestetty (työturvallisuuslaki 36 §). Se:

• vähentää liukastumisia, kompastumisia ja putoavia esineitä
• pitää varauloskäynnit, poistumistiet ja sammutusvälineet vapaina
• poistaa jätteet, jotka voisivat ruokkia paloa tai houkutella tuholaisia
• tekee työpaikasta miellyttävämmän ja tehokkaamman

Siivoa työn edetessä, palauta tavarat paikoilleen äläkä koskaan jätä mitään portaille tai kulkuväylille.

Sähkö voi aiheuttaa sähköiskuja, palovammoja, tulipaloja ja räjähdyksiä, ja kosketus siihen voi tappaa. Useimmat sähkötapaturmat johtuvat viallisista laitteista, vaurioituneista johdoista tai siitä, että työtä tekee henkilö, jolla ei ole pätevyyttä.

• Sähköasennuksia ja -korjauksia saavat tehdä vain siihen pätevät henkilöt ja yritykset.
• Älä koskaan ylikuormita pistorasioita äläkä käytä vaurioituneita pistotulppia, johtoja tai jatkojohtoja.
• Pidä nesteet poissa sähkölaitteiden läheltä.
• Sammuta laite ja irrota pistotulppa ennen puhdistusta ja ilmoita vioista.

• Tee aina ennen siirrettävän sähkölaitteen käyttöä nopea silmämääräinen tarkistus.
• Etsi vaurioituneita johtoja, haljenneita pistotulppia tai koteloita, irtonaisia johtimia, palojälkiä ja ylikuumenemisen merkkejä.
• Jos löydät vian, älä käytä laitetta. Merkitse se, poista se käytöstä ja ilmoita viasta.
• Pätevän henkilön on lisäksi hyvä tarkastaa ja testata siirrettävät sähkölaitteet määräajoin, erityisesti rakennustyömailla ja muissa vaativissa olosuhteissa.

• Älä koske henkilöön, jos hän on yhä kosketuksissa sähköön. Voit itsekin saada sähköiskun.
• Katkaise virta pistorasiasta, kytkimestä tai pääkytkimestä, jos voit.
• Jos et voi katkaista virtaa, seiso kuivan ja sähköä johtamattoman alustan päällä ja työnnä henkilö irti sähkölähteestä puisella tai muulla ei-metallisella esineellä.
• Soita hätänumeroon 112 ja anna ensiapua, jos olet saanut siihen koulutuksen.

Tulipalo tarvitsee kolme asiaa: syttymislähteen, palavaa ainetta ja happea. Kun yksikin poistetaan, palo ei voi syttyä tai jatkua.

• Syttymislähteitä ovat avotuli, tupakointivälineet, vialliset sähkölaitteet, kuumat pinnat sekä esimerkiksi hitsauksen kipinät.
• Palavia aineita ovat paperi, pahvi, puu, muovit, tekstiilit sekä syttyvät nesteet ja kaasut.
• Happea on ympäröivässä ilmassa, ja sitä voi tulla myös hapettavista kemikaaleista.

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on ehkäistävä tulipaloja ja varauduttava vaaratilanteisiin, ja monissa kohteissa on laadittava pelastussuunnitelma (pelastuslaki 14–15 §).

• Pidä syttymislähteet ja palavat aineet erillään ja jätteet hallinnassa.
• Pidä varauloskäynnit ja poistumistiet vapaina ja palo-ovet suljettuina.
• Tunne hälytysääni, poistumistiet ja kokoontumispaikka.
• Kun hälytys soi, poistu heti lähimmän turvallisen uloskäynnin kautta. Älä käytä hissejä äläkä palaa hakemaan tavaroita.

Suomessa käsisammuttimet ovat punaisia, ja tyyppi luetaan etiketistä. Joissakin maissa käytetään lisäksi värikoodeja:

• Punainen, vesi: paperi, puu ja tekstiilit. Ei koskaan sähkölaitteisiin tai palavaan öljyyn.
• Kermanvärinen, vaahto: kiinteät aineet ja syttyvät nesteet.
• Musta, hiilidioksidi: sähkölaitteet ja syttyvät nesteet.
• Sininen, jauhe: useimmat palot; Suomen yleisin sammutin, mutta pienissä sisätiloissa jauhepilvi haittaa näkyvyyttä ja hengitystä.
• Keltainen, rasvapalosammute: ruokaöljy- ja rasvapalot.

Sammuta palo vain, jos se on pieni, osaat käyttää sammutinta ja poistumistiesi on vapaa.