Tässä viimeisessä osiossa tarkastellaan, miten työ voi aiheuttaa stressiä ja miten se voi vaikuttaa hyvinvointiisi.

Stressi ja mielenterveyden ongelmat ovat merkittäviä työpoissaolojen syitä. Niitä voidaan hallita tasapainottamalla työmäärää ja ihmissuhteita, pitämällä työ ja vapaa-aika terveessä tasapainossa ja huolehtimalla mielenterveydestä.

Opit myös, mitä sosiaalitiloja ja työolosuhteita työnantajan on järjestettävä, millaiset toimiston ensiapujärjestelyt ovat ja miten tapaturmat kirjataan ja ilmoitetaan.

Stressi syntyy, kun ihminen kokee, ettei selviä hänelle asetetuista vaatimuksista tai paineista työssä tai yksityiselämässä.

Työstressin tavallisia syitä ovat liialliset vaatimukset, liian vähäiset vaikutusmahdollisuudet tai tuki, hankalat ihmissuhteet, epäselvät työroolit ja huonosti johdetut muutokset.

Stressi vaikuttaa jokaiseen eri tavalla. Se, mikä stressaa sinua, ei välttämättä stressaa työtoveriasi, ja se on täysin normaalia.

Merkkejä siitä, että joku saattaa kärsiä stressistä:

• toistuvat riidat, mielialan vaihtelut tai kielteinen asenne
• lisääntyneet sairauspoissaolot tai toistuva myöhästely
• heikentynyt tuottavuus sekä motivaation, keskittymisen tai sitoutumisen puute
• vetäytyminen muista ihmisistä
• vaikeus tehdä päätöksiä
• univaikeudet tai muutokset ruokailutottumuksissa

Jos huomaat näitä merkkejä itsessäsi tai työtoverissasi, älä sivuuta niitä.

• Työroolisi. Varmista, että ymmärrät vastuusi, ja pyydä palautetta tarvittaessa. Jos jokin huolestuttaa sinua, kuten työpaikan pysyvyys, keskustele esihenkilösi kanssa.
• Työtehtäväsi. Varmista, että saat tarvitsemasi tuen ja ohjeet. Jos sinulta puuttuu ohjeita tehtävän tekemiseen kunnolla, kerro huolistasi esihenkilöllesi sen sijaan, että yrität sinnitellä yksin.
• Työmääräsi. Jos tehtävät ovat toistuvia tai ylivoimaisia, keskustele esihenkilösi kanssa niiden jakamisesta, muuttamisesta tai automatisoinnista.

Erimielisyydet työtovereiden kanssa ovat tavallinen stressin syy.

Jos sinulla on vaikeuksia työtoverin kanssa tai koet kiusaamista tai häirintää, ilmoita siitä esihenkilöllesi. Työnantajan on ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi (TTL 28 §), esimerkiksi keskustelemalla osapuolten kanssa. Voit kääntyä myös työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshuollon puoleen.

Jokaisella on oma osuutensa työtovereiden kunnioittavassa kohtelussa.

Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa yleisiä. Moni kokee niitä jossain elämänsä vaiheessa, ja yleisimpiä ovat masennus ja ahdistus.

Työstressi voi edistää mielenterveyden ongelmia, joten stressiin on tärkeää puuttua varhain. Sivuutettuna se voi pahentaa olemassa olevia ongelmia tai laukaista uusia.

Monia mielenterveyden ongelmia voidaan helpottaa elämäntapamuutoksilla, lääkityksellä tai keskusteluterapialla. Jos sinulla on vaikeaa, hae apua ajoissa, esimerkiksi työterveyshuollosta, ja jos huomaat työtoverisi voivan huonosti, tarjoa tukeasi.

Huolehdi henkisestä hyvinvoinnistasi työssä ja kotona:

• Aseta pieniä, saavutettavia tavoitteita.
• Kerro ystäville ja perheelle, miltä sinusta tuntuu.
• Rakenna myönteisiä suhteita esihenkilöösi ja työtovereihisi.
• Nuku hyvin.
• Syö hyvin ja rajoita kofeiinia, alkoholia ja sokeria.
• Pysy aktiivisena, vaikka vain kävelemällä töihin.
• Kokeile tietoisuustaitoja tai rentoutumismenetelmiä.
• Varaa aikaa rentoutumiseen työn ulkopuolella.

Työnantajan on huolehdittava, että toimisto on viihtyisä ja että fyysisen ja henkisen terveyden riskit ovat hallinnassa.

Työturvallisuuslain ja työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksia koskevan asetuksen (577/2003) mukaan työpaikalla on oltava asianmukainen valaistus, sopiva lämpötila ja hyvä ilmanvaihto sekä juomavettä ja sosiaalitilat, kuten käymälät sekä lepo- ja ruokailutilat.

Myös melu on pidettävä hallinnassa. Jos näitä asioita ei hoideta, ne voivat aiheuttaa epämukavuutta ja stressiä.

Meluisa avotoimisto voi häiritä keskittymistä, heikentää tuottavuutta ja lisätä stressiä ja turhautumista. Melun vähentämiseksi:

• Siirrä meluisat laitteet, kuten tulostimet ja kopiokoneet, pois työpisteiden luota, mieluiten erilliseen huoneeseen.
• Käytä vastamelukuulokkeita, jos se on turvallista ja sopivaa.
• Pyydä hiljaista tilaa, kun tarvitset keskittymisrauhaa.
• Ehdota työpisteiden väliin kangasseinäkkeitä tai kasveja, jotka vaimentavat ääntä.

Huono valaistus voi aiheuttaa silmien rasittumista ja väsymystä ja vaikeuttaa vaarojen, kuten irtonaisten johtojen, havaitsemista. Luonnonvalo on parasta, ja keinovaloa käytetään tarvittaessa. Valaistuksen parantamiseksi:

• Avaa sälekaihtimet ja siirrä ikkunoiden edessä olevat esteet.
• Jos valoa on liikaa, säädä näyttöä tai kaihtimia heijastusten vähentämiseksi.
• Pyydä pöytävalaisinta, jos työpisteesi on liian pimeä.
• Ilmoita pimeistä alueista ja palaneista lampuista, jotta ne voidaan korjata.

Laki edellyttää työpaikalle hyvää ilmanvaihtoa joko tuuletuksen tai koneellisen ilmanvaihdon avulla sekä sopivaa lämpötilaa. Jos olosi on epämukava:

• Avaa ikkuna raitista ilmaa varten.
• Pyydä säätämään lämmitystä tai ilmastointia.
• Juo lämmin juoma tai pidä työpisteelläsi varaneuletta viileämpiä päiviä varten.
• Sulje kaihtimet, jos suora auringonvalo tekee työpisteestä liian kuuman.
• Pyydä pöytätuuletinta.

Työturvallisuuslain (46–47 §) mukaan työnantajan on järjestettävä ensiapuvälineet ja -tilat sekä nimettävä riittävä määrä ensiapukoulutettuja henkilöitä työpaikan vaarojen ja henkilöstömäärän mukaan.

Jokaisella työpaikalla, myös toimistossa, on oltava vähintään:

• Asianmukaisesti varusteltu ensiapulaukku tai -kaappi. Varmista, että tiedät, missä se on.
• Nimetty vastuuhenkilö, joka huolehtii ensiapuvälineistä. Varmista, että tiedät, kuka hän on.
• Tieto työntekijöille ensiapujärjestelyistä.

Laissa ei ole kiinteää sisältöluetteloa, mutta toimiston ensiapulaukussa on yleensä:

• Erikokoisia laastareita.
• Steriilejä haavasidoksia.
• Ideaalisiteitä ja kolmioliinoja.
• Kertakäyttökäsineitä.
• Elvytyssuojain.
• Puhdistuspyyhkeitä.
• Teippiä ja hakaneuloja.
• Sakset ja pinsetit.
• Palovammasidoksia tai tuorekelmua.

Vastuuhenkilön on tarkistettava se säännöllisesti ja täydennettävä se käytön jälkeen.

Päävammat vaihtelevat lievistä hengenvaarallisiin:

• Aivotärähdys on päähän kohdistuneen iskun aiheuttama lyhytaikainen aivotoiminnan häiriö, joka aiheuttaa sekavuutta, päänsärkyä tai huimausta. Useimmat toipuvat täysin, mutta henkilöä on tarkkailtava, ja hänen on hakeuduttava hoitoon, jos oireet pahenevat tai jos hän menetti tajuntansa. Epäselvissä tilanteissa kysy neuvoa terveydenhuollosta.
• Kallonmurtuma, aivoihin kohdistuva paine ja vakavat päähaavat ovat hätätilanteita. Soita heti hätänumeroon 112.

Jokaisella työpaikalla tulisi olla menettely tapaturmien ja vaaratilanteiden kirjaamiseen. Jokaiseen merkintään kirjataan:

• tapahtuman päivä, kellonaika ja paikka
• loukkaantuneen tai sairastuneen nimi ja tehtävä
• mitä tapahtui, vamma tai sairaus sekä annettu ensiapu
• jatkotoimet, kuten paluu työhön, kotiin lähtö tai sairaalaan meno
• merkinnän tekijän nimi ja allekirjoitus

Tapaturmia ja vaaratilanteita koskevat kirjaukset on hyvä säilyttää useiden vuosien ajan, koska niitä tarvitaan vaarojen arvioinnissa, vakuutusasioissa ja mahdollisissa viranomaisselvityksissä.

• Ilmoita tapaturmasta tai vammasta esihenkilöllesi mahdollisimman pian, jotta ensiapua voidaan antaa.
• Hakeudu tarvittaessa hoitoon: apua saat ensiapuhenkilöltä, työterveyshuollosta tai päivystyksestä.
• Kirjaa tapahtuma työpaikan tapaturmailmoitusmenettelyn mukaisesti. Jos olet vähällä loukkaantua, kirjaa se läheltä piti -tilanteeksi. Läheltä piti -tilanteet näyttävät, missä seuraava tapaturma voi sattua.
• Työnantajan on ilmoitettava työtapaturmista tapaturmavakuutusyhtiölle, ja kuolemaan tai vaikeaan vammaan johtaneesta työtapaturmasta viipymättä myös poliisille ja työsuojeluviranomaiselle (laki 44/2006, 46 §).