Putoamiset tappavat ja vammauttavat vakavasti työntekijöitä edelleen joka vuosi, ja hyvin moni putoaminen alkaa tikkailta. Tapaturmatutkinnoissa toistuu sama kaksi virhettä: valittiin väärä kulku- tai työväline, tai oikeaa välinettä käytettiin väärin.

Kenenkään ei pidä käyttää tikkaita työssä ennen kuin työnantaja on antanut hänelle turvallisen käytön edellyttämän opetuksen, ohjauksen ja tiedon (työturvallisuuslaki 14 §).

Tämä kurssi on käytännön opas nojatikkaiden ja A-tikkaiden turvalliseen käyttöön. Se on tarkoitettu työnantajille, johtajille ja esihenkilöille sekä tikkaita käyttäville työntekijöille.

Kun asia koskee molempia tyyppejä, puhumme tikkaista. Kun jokin koskee vain toista, nimeämme sen erikseen. Huomaa jo nyt: Suomessa nojatikkaita saa käyttää vain kulkemiseen, ei työalustana (VNa 403/2008, 30 §).

Kaikki täällä oppimasi pätee myös kotona. Itse asiassa tikasonnettomuuksia sattuu kotona paljon enemmän kuin työssä, joten samoja sääntöjä kannattaa noudattaa kaikkialla.

Kurssin jälkeen osaat:

• selittää, miksi tikkaiden turvallinen käyttö on tärkeää työssä
• kuvata, mitä laki edellyttää työnantajilta ja tikkaiden käyttäjiltä
• osallistua tikastyön vaarojen arviointiin
• tehdä käyttöä edeltävän tarkastuksen ja kertoa, mitä perusteelliseen tarkastukseen kuuluu
• säilyttää, kantaa ja pystyttää tikkaat oikein
• nousta tikkaille ja työskennellä A-tikkailla turvallisesti

Korkealla työskentelyllä tarkoitetaan työtä missä tahansa paikassa, jossa ihminen voisi ilman varotoimia pudota niin, että hän loukkaantuu. Siihen kuuluu työ maanpinnan yläpuolella, työ reunan tai aukon lähellä ja jopa maanpinnan tasolla tehtävä työ kaivannon tai kuopan vieressä.

Vähimmäiskorkeutta ei ole. Määritelmä perustuu putoamisen mahdollisesti aiheuttamaan vahinkoon, ei tiettyyn metrimäärään. Tikkaiden käyttö työssä on aina korkealla työskentelyä.

Moni ajattelee, että putoaminen A-tikkailta tai tikkaiden alimmilta puolilta on vaaratonta. Näin ei ole. Jo metrin tai kahden putoaminen voi aiheuttaa luunmurtumia, vakavia päävammoja tai pahempaa.

Monet vakavat tikasvammat sattuvat melko matalalla, usein pikaisissa töissä, joita ei pidetty suunnittelun arvoisina. Jokainen tikastyö ansaitsee saman huolellisuuden, olipa nousu kuinka lyhyt tahansa.

Yleinen harhaluulo on, että työturvallisuuslainsäädäntö olisi kieltänyt tikkaat. Näin ei ole. Työvälineitä koskevan asetuksen (403/2008) korkealla tehtävää työtä käsittelevä 4 luku sallii tikkaiden käytön.

Edellytyksenä on, että vaarojen arviointi osoittaa tikkaiden olevan järkevä valinta. Työn on oltava vähäriskistä ja lyhytkestoista. Silloin A-tikkaat voivat olla oikea työväline ja nojatikkaat oikea kulkuväline.

Kun väline sopii työhön ja käyttäjät on koulutettu, hyödyt näkyvät nopeasti:

• Vähemmän tapaturmia. Putoaminen voi viedä työntekijältä kuukausien työkyvyn, ja osa putoamisista päättää uran.
• Pienemmät kustannukset. Kun joku loukkaantuu, tarvitaan sijainen ja projektit viivästyvät.
• Lakisääteinen velvollisuus suojella työntekijöitä täyttyy.
• Parempi tuottavuus, koska osaavat työntekijät saavat enemmän aikaan.
• Parempi työmotivaatio, koska henkilöstö näkee, että turvallisuus on aidosti tärkeää.

Kun tikasvamman syy selvitetään, taustalta löytyy yleensä jokin näistä:

• tikkaita käytettiin, vaikka työn olisi voinut tehdä toisin tai turvallisemmalla välineellä
• tehtävään valittiin väärä tikastyyppi
• kiivettiin jo valmiiksi vaurioituneille tikkaille
• seistiin ylimmillä puolilla tai askelmilla
• tikkaita ei varmistettu
• kurotettiin sivulle sen sijaan, että olisi laskeuduttu alas ja siirretty tikkaita; tämä on yksi yleisimmistä putoamisten syistä
• työskenneltiin kovassa tuulessa tai sateessa, mutaisilla puolilla tai sopimattomilla jalkineilla

Kun tikastapaturman syytä selvitetään, taustalta löytyy harvoin vain yksi virhe. Työntekijä, joka valitsee liian lyhyet tikkaat, joutuu todennäköisesti myös kurottamaan. Varmistamatta jätetyt tikkaat seisovat usein lisäksi huonolla tai mutaisella alustalla. Huonossa säässä työtä kiirehtivällä voi olla myös sopimattomat jalkineet. Mikä tahansa yksittäinen vaarallinen toimintatapa riittää viemään ihmisen sairaalaan, mutta ne esiintyvät harvoin yksin, ja yhdessä ne moninkertaistavat riskin.

Tehokkainta on katkaista tämä ketju ennen työn aloittamista. Kun kysytään, voidaanko riski poistaa jo suunnittelussa, joko välttämällä korkealla työskentely kokonaan tai käyttämällä työhön paremmin sopivaa välinettä, poistuu usein monta virhettä kerralla.

Tikkaita käytetään monenlaisissa töissä, kuten:

• rakentamisessa, kattotöissä ja lasitöissä
• kaivantoihin laskeutumisessa ja niistä nousemisessa
• kiinteistönhoidossa, ikkunoiden ja räystäskourujen puhdistuksessa sekä maalaus- ja sisustustöissä
• sähkö-, putki- ja talotekniikkatöissä
• maataloudessa, metsätaloudessa ja puunhoitotöissä
• katutöissä, kuten kaapeloinnissa ja valaistustöissä
• myymälöissä ja varastoissa

Tikkaita ja A-tikkaita käytetään hyvin monenlaisissa töissä, ja käyttötapa vaihtelee paljon ammatista toiseen. Joillekin, kuten maalareille, kattotyöntekijöille tai kiinteistönhoitajille, tikkaat ovat välttämätön työväline, joka on käytössä useimpina työpäivinä. Toisilla ne otetaan varastosta vain silloin tällöin, esimerkiksi valaisimen vaihtoon tai korkean hyllyn tavoittamiseen.

Molempia ryhmiä koskevat samat vaarat. Päivittäinen käyttäjä voi tottua välineeseen liikaa ja alkaa oikoa, kun taas satunnainen käyttäjä on voinut unohtaa, miten tikkaat tarkastetaan tai pystytetään. Siksi jokainen, joka saattaa käyttää tikkaita työssään, vaikka kuinka harvoin, tarvitsee saman koulutuksen ennen kuin nousee niille.

Tapaus perustuu todelliseen oikeusjuttuun. Kattoyrityksen työntekijä vaihtoi alakoulun räystäskouruja ja räystäslautoja. Hän työskenteli seinää vasten nojaavilta tikkailta.

Tikkaat luisuivat hänen altaan, ja hän putosi noin kolme metriä maahan. Häneltä murtuivat reisiluu, lantio, kyynärpää ja käsivarsi. Hän oli sairaalassa kuusitoista päivää ja tarvitsi leikkauksen, jossa lonkkaan kiinnitettiin pultti ja käsivarteen metallilevy.

Tutkinnassa todettiin, ettei yritys eikä sen johtaja ollut suunnitellut työtä kunnolla. Työ vaati molempia käsiä, joten työntekijä ei voinut pitää kolmea tukipistettä. Tarvittiin turvallinen työtaso, kuten rakennusteline.

Yritys tuomittiin sakkoihin. Johtaja asetettiin henkilökohtaisesti syytteeseen ja tuomittiin vankeuteen. Yritys ei selvinnyt seuraamuksista ja lopetti toimintansa.

Suomessa samat laiminlyönnit arvioidaan työturvallisuuslain (738/2002) ja työvälineasetuksen (403/2008) perusteella. Lisäksi tällainen työtapa on Suomessa jo lähtökohtaisesti kielletty, koska nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Valvonnasta vastaa työsuojeluviranomainen, ja vastuuhenkilöt voidaan tuomita työturvallisuusrikoksesta henkilökohtaisesti.