Suuronnettomuus kemikaalilaitoksella voi vahingoittaa tai tappaa monia ihmisiä ja aiheuttaa vakavaa haittaa ympäristölle sekä laitosalueella että kauas sen aitojen ulkopuolelle.

Tällä kurssilla käydään läpi suuronnettomuusvaarojen hallintaa koskevat säädökset (Seveso III) sellaisina kuin niitä sovelletaan Suomessa. Opit, miten lainsäädäntö liittyy työpaikkaasi, mitä toiminnanharjoittajan on tehtävä suuronnettomuuksien estämiseksi ja mitä sinä voit tehdä suojellaksesi itseäsi, työtovereitasi, väestöä ja ympäristöä.

Kurssin jälkeen osaat:

• Selittää Seveso-sääntelyn tarkoituksen ja toiminnanharjoittajan velvollisuudet.
• Kuvata, miten toiminnanharjoittaja hakee luvan Tukesilta tai tekee sille ilmoituksen ja miten tarkastuksia tehdään ja hallinnollisia pakkokeinoja käytetään.
• Selittää Seveso-direktiivit, kemikaalien luokitus- ja merkintäsäännöt sekä dominovaikutuksen.
• Kuvata, mitä toimintaperiaateasiakirjaan, turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja pelastusjärjestelyihin kuuluu.
• Selittää, mitä suuronnettomuuden jälkeen on tehtävä.

Suomessa EU:n Seveso III -direktiivi on pantu täytäntöön kemikaaliturvallisuuslailla (390/2005) ja valtioneuvoston asetuksella vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015). Tällä kurssilla kutsumme niitä Seveso-säädöksiksi.

Niiden tarkoituksena on estää vaarallisiin kemikaaleihin liittyvät suuronnettomuudet ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia ihmisille ja ympäristölle, jos sellainen kuitenkin tapahtuu.

Seveso-säädöksiä sovelletaan tuotantolaitoksiin. Tuotantolaitos on toiminnanharjoittajan hallinnassa oleva koko alue, jolla on vaarallisia kemikaaleja yhdessä tai useammassa laitteistossa.

Päävastuu on toiminnanharjoittajalla, eli henkilöllä tai yrityksellä, joka harjoittaa toimintaa tuotantolaitoksessa tai hallitsee sitä.

Useimmat Seveso-laitokset ovat kemianteollisuudessa, mutta monet muutkin laitokset varastoivat tai käyttävät vaarallisia kemikaaleja niin suuria määriä, että säädökset koskevat niitä.

Kemikaalien valmistuksen lisäksi Seveso-säädöksiä voidaan soveltaa:

• polttoaineiden varasto- ja jakeluterminaaleihin
• varastoihin, joissa säilytetään suuria määriä kemikaaleja
• räjähteitä valmistaviin tai varastoiviin laitoksiin
• muihin toimialoihin, joilla käsitellään suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten kaasuvarastoihin tai lääketeollisuuteen

Hyvin suuria määriä käsittelevillä laitoksilla on enemmän velvollisuuksia kuin pienempiä määriä käsittelevillä. Seveso-säädökset eivät koske offshore-laitoksia eivätkä vaarallisten aineiden kuljetusta tuotantolaitoksen ulkopuolella, joista on omat säädöksensä.

Suuronnettomuus on tapahtuma, kuten suuri päästö, tulipalo tai räjähdys, joka johtuu tuotantolaitoksen hallitsemattomasta tapahtumakulusta. Ollakseen suuronnettomuus sen on:

• johduttava hallitsemattomasta tapahtumakulusta Seveso-säädösten piiriin kuuluvan tuotantolaitoksen toiminnassa
• aiheutettava vakavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle joko heti tai myöhemmin, laitoksen sisällä tai sen ulkopuolella
• liityttävä yhteen tai useampaan vaaralliseen kemikaaliin määrästä riippumatta

Onnettomuus voi olla suuronnettomuus myös ympäristövaikutustensa vuoksi. Haitta voi olla välitön tai viivästynyt ja pitkäkestoinen, vaikka se ei olisi pysyvä. Esimerkkejä:

• paikallisen eläimistön, kasvien ja lajien kuolema tai vahingoittuminen
• jokien, järvien, meren, maaperän tai pohjaveden pilaantuminen
• suojelualueiden ja elinympäristöjen sekä niissä elävien lajien vahingoittuminen
• kulttuuriperintökohteiden vahingoittuminen
• laajojen luonnontilaisten alueiden vahingoittuminen

Kemikaali on Seveso-säädöksissä tarkoitettu vaarallinen kemikaali, jos se on nimetty asetuksen 685/2015 liitteessä tai kuuluu johonkin siinä luetelluista vaaraluokista. Kullekin on määritelty kynnysmäärä.

Määritelmä on laaja. Se kattaa raaka-aineet, tuotteet, sivutuotteet, jäämät ja välituotteet, myös jätteet, sekä polttoaineet, kuten nestekaasun.

Vaaraluokat perustuvat EU:n CLP-asetukseen (luokitus, merkinnät ja pakkaaminen), jonka mukaan kemikaalit luokitellaan niiden vaarojen perusteella. CLP-asetuksesta kerrotaan lisää osiossa 3.

Arvioidessaan, koskevatko Seveso-säädökset laitosta, toiminnanharjoittajan on otettava huomioon kahdenlaiset vaaralliset kemikaalit:

• kemikaalit, joita on tai voi olla laitoksella osana normaalia toimintaa
• kemikaalit, joita voi syntyä, jos prosessi karkaa hallinnasta, esimerkiksi hallitsemattomassa kemiallisessa reaktiossa

Toiminnanharjoittajan on otettava huomioon sekä todelliset että mahdolliset kemikaalimäärät. Kemikaaliluettelo ei ole pysyvä: se on tarkistettava aina, kun määrät, prosessit tai luokitukset muuttuvat.

Asetuksen 685/2015 liitteessä on kullekin vaaralliselle kemikaalille tai vaaraluokalle kaksi kynnysmäärää: alempi ja ylempi.

• Laitos on toimintaperiaateasiakirjalaitos (alempi taso), jos sillä olevan tai todennäköisesti olevan kemikaalin määrä saavuttaa alemman kynnysmäärän.
• Se on turvallisuusselvityslaitos (ylempi taso), jos määrä saavuttaa ylemmän kynnysmäärän.

Taso riippuu siis vaarallisten kemikaalien vaaraluokista ja määristä, ei työntekijöiden määrästä tai yrityksen koosta. Jos laitoksella on useita kemikaaleja, niiden määrät lasketaan yhteen liitteen yhteenlaskusääntöjen mukaisesti, joten tarkista aina säädökset äläkä katso vain yhtä kemikaalia.

Kaikkien Seveso-laitosten toiminnanharjoittajien on:

• haettava laitokselle lupa Tukesilta
• toteutettava kaikki tarvittavat toimet suuronnettomuuksien estämiseksi ja niiden seurausten rajoittamiseksi ihmisille ja ympäristölle
• laadittava kirjallinen toimintaperiaateasiakirja suuronnettomuuksien ehkäisemiseksi
• tiedotettava väestölle

Turvallisuusselvityslaitosten on lisäksi:

• laadittava turvallisuusselvitys, josta käy ilmi, miten suuronnettomuusvaaroja hallitaan
• laadittava ja harjoiteltava sisäinen pelastussuunnitelma
• annettava pelastuslaitokselle tiedot, joita se tarvitsee ulkoisen pelastussuunnitelman laatimiseen

Jos laitoksella ei koskaan ole niin paljon vaarallisia kemikaaleja, että Seveso-kynnysmäärä saavutetaan, se ei kuulu kumpaankaan tasoon, eivätkä Seveso-velvoitteet koske sitä.

Muut velvoitteet koskevat sitä kuitenkin edelleen. Työturvallisuuslaki (738/2002) ja valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) edellyttävät edelleen, että työnantaja tunnistaa, arvioi ja hallitsee työntekijöihin kohdistuvat kemikaaliriskit. Pienempien määrien käsittely ja varastointi voi edellyttää ilmoitusta pelastusviranomaiselle. Myös ympäristölainsäädäntö on voimassa, ja kemikaaliluetteloa on seurattava siltä varalta, että määrät kasvavat.

Seveso-sääntelyn ymmärtäminen auttaa suojelemaan sinua ja työtovereitasi ja vähentää suuronnettomuuden todennäköisyyttä. Kun kaikki laitoksella ymmärtävät vaarat ja oman osuutensa niiden hallinnassa, organisaatio hyötyy myös:

• vähemmistä vaaratilanteista, pienemmistä kustannuksista ja pienemmästä oikeudellisten seuraamusten riskistä
• terveemmästä ja motivoituneemmasta henkilöstöstä, joka tuntee olonsa työssä turvalliseksi
• hyvästä maineesta paikallisyhteisön, viranomaisten, asiakkaiden ja sijoittajien silmissä
• vahvemmista suhteista toimittajiin ja naapuriyrityksiin

Varhain aamulla 11. joulukuuta 2005 Buncefieldin öljyvarastoterminaalissa Hemel Hempsteadissa Lontoon pohjoispuolella tapahtui sarja räjähdyksiä ja valtava tulipalo.

Suurta varastosäiliötä täytettiin bensiinillä. Bensiiniä valui säiliön yli, ja bensiinihöyrypilvi levisi koko alueelle ja sen ulkopuolelle. Höyrypilvi syttyi ja aiheutti valtavan räjähdyksen ja tulipalon, joka paloi useita päiviä.

Yli 40 ihmistä loukkaantui, mutta kukaan ei kuollut. Lähellä olevat kodit ja yritykset vaurioituivat pahoin, ja ihmisiä evakuoitiin.

Säiliötä valvottiin etänä valvomosta. Sen pinnankorkeusmittari juuttui ja näytti vakiolukemaa, vaikka säiliö täyttyi edelleen. Erillinen ylärajakytkin, jonka olisi pitänyt katkaista syöttö, ei toiminut. Hälytys ei tavoittanut operaattoreita.

Tutkinnassa havaittiin puutteita turvajärjestelmien suunnittelussa ja kunnossapidossa, vuotaneen polttoaineen rajaamisessa sekä johtamisjärjestelmissä, joiden olisi pitänyt havaita ja korjata nämä heikkoudet.

Opetus on selvä: turvallisuuskriittisten laitteiden on oltava luotettavia, huollettuja ja testattuja.