Edellisessä osiossa opit tarkistamaan, ovatko nykyiset hallintakeinot riittäviä ja tarvitaanko lisää. Useimpiin vaaroihin on helposti saatavilla vakiintuneita hallintakeinoja ja ohjeita.

Joskus on kuitenkin päätettävä, mikä useista vaihtoehdoista on työpaikkasi työhön sopivin ja tehokkain.

Tässä osiossa selitetään hallintakeinojen tärkeysjärjestys: viitekehys, joka auttaa valitsemaan turvallisimmat ja sopivimmat keinot, jotta vaarojen arviointi on asianmukainen ja riittävä.

Käy tasot läpi järjestyksessä ylimmästä eli tehokkaimmasta alkaen:

• Poistaminen. Voidaanko vaarallinen tehtävä tai prosessi poistaa kokonaan?
• Korvaaminen. Voidaanko materiaalit tai prosessit korvata turvallisemmilla?
• Tekniset keinot. Voidaanko laitteita muuttaa altistumisen vähentämiseksi, esimerkiksi koteloimalla prosessi?
• Hallinnolliset keinot. Voidaanko työn järjestelyjä muuttaa turvallisemmiksi?
• Henkilönsuojaimet. Mitä suojaimia jäljelle jäävä riski edellyttää?

Henkilönsuojaimet ovat aina viimeinen keino.

Kysy aina ensin: onko tehtävään turvallisempi tapa, jolla vaara poistuu kokonaan? Esimerkkejä:

• ikkunoiden pesu maasta käsin jatkovarrella, jolloin kenenkään ei tarvitse työskennellä korkealla
• kiinteät toimistoajat, jolloin kenenkään ei tarvitse työskennellä yksin myöhään illalla
• mekaaninen keräilyjärjestelmä varastossa, jolloin henkilöstön ei tarvitse kiivetä tavaroiden luo

Jos vaaraa ei voi poistaa, siirry seuraavalle tasolle: korvaamiseen.

Jos poistaminen ei ole mahdollista, korvaa prosessi tai aine vähemmän vaarallisella. Esimerkkejä:

• vesiohenteisten maalien käyttö liuotinpohjaisten sijaan
• maan tasolla koottujen esivalmisteisten osien käyttö korkealla rakentamisen sijaan
• kylmäleikkausmenetelmien käyttö hiomalaikkojen sijaan
• automaattisten siirtojärjestelmien käyttö irtomateriaalien siirtämiseen, esimerkiksi elintarviketeollisuudessa

Poistaminen ja korvaaminen ovat tehokkaimmat keinot. Turvallisempiin menetelmiin liittyy usein vähän tai ei lainkaan riskiä, ja ne voivat säästää rahaa pitkällä aikavälillä.

Jos vaaraa ei voi poistaa tai korvata, tekniset keinot pienentävät riskiä sen lähteellä. Esimerkkejä:

• koneiden suojukset, kuten kiinteät, lukitut tai avattavat suojukset tai valoverhot
• turvamekanismein varustetut välineet, kuten turvaneulat terveydenhuollossa
• rakenteelliset suojat, kuten kaiteet korotetuilla kulkusilloilla ja siirrettävillä työtasoilla
• eristäminen, kuten koodilukot rajoitetuille alueille tai vakavaa tartuntaa sairastavien potilaiden eristäminen
• kohdepoisto, joka poistaa huurut niiden syntykohdasta, esimerkiksi hitsauksessa

Tekniset keinot toimivat vain, jos niitä tarkastetaan ja huolletaan. Monet tarkastukset ovat lakisääteisiä, esimerkiksi nostolaitteiden käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset (VNa 403/2008), kohdepoistojen toimivuuden tarkastukset sekä telineiden ja työtasojen tarkastukset.

Vaarojen arvioinnissa on määriteltävä:

• kullekin laitteelle tarvittavat tarkastukset
• kuinka usein ne on tehtävä
• kuka vastaa niiden tekemisestä
• mitä kirjauksia on pidettävä

Kun poistaminen, korvaaminen ja tekniset keinot on harkittu, hallinnollisilla keinoilla hallitaan jäljelle jäävät riskit. Ne muuttavat työn järjestelyjä ja tekotapoja. Esimerkkejä:

• turvalliset työtavat, jotka otetaan käyttöön ja joiden noudattamista valvotaan
• melu- tai tärinäaltistuksen keston rajoittaminen
• koulutus ja turvalliseen työhön tarvittava tieto
• huumausainetestaus turvallisuuskriittisissä tehtävissä, kuten liikenteessä, rakentamisessa tai hoitotyössä, yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) rajoissa ja työpaikan päihdeohjelman mukaisesti
• hyvä järjestys ja siisteys sekä henkilökohtaisen hygienian rutiinit

Turvallinen työtapa kokoaa yhteen rakenteelliset keinot, menettelyt, suunnitelmat, koulutuksen ja tiedon, jotta kaikki osalliset tekevät työn turvallisesti. Siinä on määriteltävä tarvittavat välineet, pätevyys ja menettelyt.

Esimerkiksi tavaroiden purku, siirto ja varastointi varastossa käsittelylaitteilla hoidetaan parhaiten turvallisella työtavalla, jossa jokainen vaihe kuvataan yksityiskohtaisesti.

Rakentamisessa käytetään laajasti työ- ja turvallisuussuunnitelmia. Tarkista, että niissä on riittävästi tietoa välineistä, menettelyistä ja pätevyydestä.

Työnantajan on annettava työntekijöille ja urakoitsijoille turvalliseen työhön tarvittava tieto, opetus, ohjaus ja valvonta. Näin varmistetaan, että ihmiset tietävät:

• työssään mahdollisesti kohtaamansa vaarat ja riskit
• miten vaaroilta suojaudutaan
• noudatettavat hätätilannemenettelyt

Vaarojen arvioinnissa on määriteltävä, mitä koulutusta, opastusta ja tietoa kukin tarvitsee ja milloin. Työnantajan on myös annettava käytännön työpaikkakohtainen perehdytys, kun työ sitä edellyttää.

Henkilönsuojaimet ovat tärkeysjärjestyksen alimmalla tasolla. Niitä käytetään vain viimeisenä keinona, kun jäljelle jäävää riskiä ei voida hallita muulla tarpeellisella tavalla. Suojain suojaa vain käyttäjäänsä ja vain, jos se sopii ja sitä käytetään oikein.

Joillakin töillä, kuten korkealla työskentelyllä, on omat yksityiskohtaiset tärkeysjärjestyksensä. Niissäkin henkilökohtainen suojaus, kuten turvavaljaat, on viimeinen keino, ei koskaan ensimmäinen valinta.

Vaativammat suojaimet, kuten paineilmahengityslaitteet, on pätevän henkilön tarkastettava säännöllisesti.