Jokaisen työnantajan sekä rakennuksen haltijan ja toiminnanharjoittajan on arvioitava paloriskit. Suomessa ne kuuluvat työturvallisuuslain mukaiseen vaarojen arviointiin (TTL 10 §), ja pelastussuunnitelmaan kirjataan vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmät (pelastuslaki 15 §, VNa 407/2011).

Paloriskien arviointi on rakennuksen paloturvallisuuden perusta. Sen perusteella päätetään tarvittavat varotoimet, turvallisuushenkilöstön määrä ja se, mitä pelastussuunnitelmassa on oltava.

Turvallisuushenkilöstö ei yleensä tee arviointia, mutta auttaa pitämään sen ajan tasalla.

Tässä osiossa käsitellään:

• mitä paloriskien arviointi on ja kuka sen tekee
• arvioinnin viisi vaihetta
• ketkä ovat tulipalossa erityisen vaarassa
• tulosten kirjaaminen ja arvioinnin pitäminen ajan tasalla
• miten turvallisuushenkilöstö voi auttaa

Paloriskien arvioinnissa käydään huolellisesti läpi rakennus ja siellä tehtävä työ: mikä voisi aiheuttaa tulipalon, ketä se voisi vahingoittaa ja ovatko nykyiset varotoimet riittäviä.

Arvioinnin tekee pätevä henkilö, jolla on riittävä koulutus, tiedot ja kokemus. Suurissa tai vaativissa kohteissa se on usein paloturvallisuuden asiantuntija. Pelastuslaitos neuvoo pelastussuunnitelman laatimisessa.

Arviointi etenee yleensä viidessä vaiheessa, jotka käydään läpi seuraavilla dioilla.

Arvioija kiertää koko rakennuksen sisältä ja ulkoa ja etsii:

• syttymislähteitä, kuten lämmittimiä, sähkölaitteita, tulitöitä ja tupakointipaikkoja
• palavaa materiaalia, kuten jätteitä, pakkauksia, varastoa, huonekaluja ja palavia kemikaaleja
• hapen lähteitä, kuten ilmanvaihtoa ja happipulloja
• paikkoja, joissa nämä kolme kohtaavat

Arvioija käy läpi myös aiemmat vaaratilanteet, huoltokirjanpidon ja sen, miten rakennusta todella käytetään, mikä ei aina vastaa alkuperäistä suunnitelmaa.

Seuraavaksi mietitään, ketä palo voisi vahingoittaa ja miten: työntekijöitä, urakoitsijoita, vierailijoita, asiakkaita ja kaikkia muita tiloissa olevia.

Erityisen vaarassa ovat esimerkiksi:

• yksin, yöllä tai rakennuksen syrjäisissä osissa työskentelevät
• rakennusta tuntemattomat, kuten vierailijat ja uudet työntekijät
• henkilöt, joilla on näkö-, kuulo- tai liikuntarajoite
• lapset, ikääntyneet ja kaikki, jotka reagoivat hitaasti
• nukkuvat ihmiset, esimerkiksi hotelleissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa

Sitten arvioidaan, kuinka todennäköinen tulipalo on ja kuinka vakavat seuraukset voisivat olla, ja päätetään toimista:

• poistetaan vaarat mahdollisuuksien mukaan tai korvataan ne turvallisemmilla
• vähennetään jäljelle jääviä riskejä, esimerkiksi siirtämällä palava materiaali kauemmas lämmönlähteistä
• tarkistetaan, että paloilmoittimet ja hälyttimet, alkusammutusvälineet, poistumisreitit, turvavalaistus ja opasteet ovat riittävät
• sovitaan toimintaohjeet, koulutus ja tarvittavan turvallisuushenkilöstön määrä

Tavoitteena on pienentää palon riskiä ja varmistaa, että kaikki pääsevät turvallisesti ulos, jos palo syttyy.

Merkittävät havainnot ja tehdyt toimet kirjataan. Johtopäätelmät kirjataan pelastussuunnitelmaan (pelastuslaki 15 §, VNa 407/2011).

Tuloksia käytetään:

• pelastussuunnitelman laatimiseen
• riskeistä ja varotoimista tiedottamiseen kaikille rakennuksessa oleville
• työntekijöiden ja erityisesti turvallisuushenkilöstön kouluttamiseen
• tiedon jakamiseen muiden samassa rakennuksessa toimivien työnantajien kanssa

Paloriskien arviointia ei tehdä kerran ja unohdeta. Se tarkistetaan säännöllisesti ja heti, jos:

• rakennusta muutetaan, laajennetaan tai tiloja järjestellään uudelleen
• otetaan käyttöön uusia työtapoja, laitteita tai kemikaaleja
• rakennuksen käyttäjien määrä tai tyyppi muuttuu
• on sattunut tulipalo, vaaratilanne tai poistumisharjoituksessa on ilmennyt ongelmia

Turvallisuushenkilöstö auttaa ilmoittamalla alueensa muutoksista, kuten uusista varastointipaikoista, tukituista reiteistä tai vaurioituneista palo-ovista, jotta arviointi pysyy ajan tasalla.

Turvallisuushenkilöt ovat paloturvallisuuden silmät ja korvat omalla alueellaan. Kiinnitä tarkastuskierroksilla huomiota:

• tukittuihin, lukittuihin tai tavaroilla täytettyihin poistumisreitteihin ja uloskäytäviin
• auki kiilattuihin, vaurioituneisiin tai huonosti sulkeutuviin palo-oviin
• puuttuviin tai käytettyihin alkusammuttimiin sekä vaurioituneisiin opasteisiin ja palopainikkeisiin
• kertyviin roskiin ja palavaan materiaaliin lämmönlähteiden lähellä
• ylikuormitettuihin pistorasioihin, vaurioituneisiin johtoihin ja viallisiin laitteisiin

Ilmoita havainnoistasi heti. Moni ongelma on korjattavissa minuuteissa.