Tulipalo voi tuhota työpaikan minuuteissa. Savu leviää nopeammin kuin useimmat odottavat, ja muutaman minuutin sekaannus voi maksaa ihmishenkiä. Useimmat tulipalossa kuolleet menehtyvät savuun, eivät liekkeihin.

Siksi jokainen työpaikka tarvitsee ihmisiä, jotka ymmärtävät tulipalon vaarat, auttavat ehkäisemään paloja ja tietävät tarkalleen, mitä tehdä, kun hälytys soi. He ovat työpaikan turvallisuushenkilöstöä, esimerkiksi poistumisvastaavia tai palo- ja pelastusvastaavia.

Tämä kurssi valmentaa sinua tähän tehtävään. Opit, miten palo syttyy ja leviää, miten paloriskit arvioidaan ja hallitaan ja miten ihmiset opastetaan hätätilanteessa turvallisesti ulos.

Kurssin jälkeen osaat:

• kertoa paloturvallisuuden keskeisistä säädöksistä Suomessa sekä työnantajan ja rakennuksen haltijan velvollisuuksista
• selittää, miten palo syttyy ja leviää, ja tunnistaa paloluokat
• ymmärtää, miten paloriskit arvioidaan ja mikä on oma osuutesi siinä
• tunnistaa palontorjunnan ja palosuojauksen keinot, kuten hälyttimet, alkusammuttimet, palo-ovet ja opasteet
• hoitaa tehtäväsi ennen poistumista, sen aikana ja sen jälkeen

Osiossa 1 käydään läpi, miksi paloturvallisuus on tärkeää ja mikä on turvallisuushenkilöstön rooli. Opit:

• tulipalon seuraukset työpaikalla
• missä järjestyksessä paloriskejä hallitaan
• paloturvallisuutta koskevat säädökset Suomessa ja kuka niitä valvoo
• turvallisuushenkilöstön tehtävät ja tarvittava koulutus
• kuinka monta turvallisuushenkilöä työpaikka tarvitsee

Vakava tulipalo tekee paljon muutakin kuin vahingoittaa rakennusta. Se voi:

• tappaa tai vammauttaa työntekijöitä, vierailijoita ja asiakkaita
• tuhota laitteet, varaston ja asiakirjat, joiden kokoamiseen on mennyt vuosia
• pysäyttää yrityksen toiminnan kuukausiksi; moni yritys ei suurpalon jälkeen enää avaa oviaan
• johtaa vastuuhenkilöiden syytteisiin, sakkoihin ja jopa vankeuteen

Useimmat työpaikkapalot olisivat estettävissä. Ne syttyvät arkisista syistä: viallisista sähkölaitteista, huolimattomasta tupakoinnista, huonosta järjestyksestä, tulitöistä ja tahallisesta sytyttämisestä. Hyvä paloturvallisuuden hallinta puuttuu kaikkiin näihin.

Paloturvallisuudessa noudatetaan selkeää järjestystä. Jokainen vaihe hoidetaan ennen kuin luotetaan seuraavaan:

• Vältä: poista vaara kokonaan, esimerkiksi käyttämällä palamatonta tuotetta.
• Ehkäise: estä palon syttyminen hyvällä järjestyksellä, turvallisilla sähkölaitteilla ja syttymislähteiden hallinnalla.
• Havaitse ja varoita: havaitse palo nopeasti ja varoita kaikkia palovaroittimilla ja paloilmoittimilla.
• Rajaa: estä palon ja savun leviäminen palo-ovilla ja palo-osastoinnilla.
• Poistu: varmista, että kaikki pääsevät turvallisesti ulos: poistumisreitit pidetään vapaina ja turvavalaistus ja opasteet kunnossa.
• Sammuta: sammuta pieni palo vain, jos se on turvallista, ja oikealla alkusammuttimella.

Työpaikan paloturvallisuutta säätelevät Suomessa erityisesti:

• Pelastuslaki (379/2011). Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on ehkäistävä tulipaloja, varauduttava ihmisten suojaamiseen ja omatoimisiin pelastustoimiin (14 §). Valtioneuvoston asetuksessa (407/2011) luetelluissa kohteissa on laadittava pelastussuunnitelma (15 §).
• Työturvallisuuslaki (738/2002). Työnantajan on arvioitava riskit (10 §), huolehdittava hälytys- ja pelastusvälineistä ja -ohjeista (45 §) ja nimettävä tarvittaessa henkilöt palontorjunta- ja pelastustoimiin.
• Pelastuslain vaatimukset uloskäytävistä (10 §), laitteiden kunnossapidosta (12 §) ja palovaroittimista (17 §).
• Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), joka asettaa rakennusten suunnittelun ja rakentamisen paloturvallisuusvaatimukset.

Velvollisuudet koskevat työnantajaa (työturvallisuuslaki) sekä rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa (pelastuslaki 14 §).

Heidän on huolehdittava siitä, että:

• paloriskit on arvioitu ja arviointi pidetään ajan tasalla
• palontorjunnan ja palosuojauksen keinot ovat käytössä ja toimivat
• kohteelle on tarvittaessa laadittu kirjallinen pelastussuunnitelma ja riittävästi koulutettuja ihmisiä toteuttamaan sitä
• työntekijät saavat tietoa, ohjausta ja koulutusta paloturvallisuudesta

Pelastuslaki edellyttää omatoimista varautumista (14 §). Siihen kuuluvat:

• keinot palon syttymisen ja leviämisen ehkäisemiseksi
• turvalliset poistumisreitit ja uloskäytävät, jotka pidetään aina vapaina ja käytettävissä
• palon havaitseminen ja tapa hälyttää
• sopivat alkusammutusvälineet
• toimintaohjeet hätätilanteisiin, myös tulipalon varalle
• henkilöstön koulutus ja turvallisuushenkilöstön nimeäminen

Turvallisuushenkilöstöllä on tärkeä rooli siinä, että nämä järjestelyt pysyvät arjessa toimintakunnossa.

Turvallisuushenkilö nimetään auttamaan oman alueensa paloturvallisuuden ylläpidossa. Tehtävässä on kaksi puolta.

Arjessa turvallisuushenkilö:

• seuraa paloriskejä, kuten tukittuja uloskäytäviä, auki kiilattuja palo-ovia, huonoa järjestystä ja rikkinäisiä laitteita
• ilmoittaa puutteista paloturvallisuudesta vastaavalle
• auttaa poistumisharjoituksissa, hälytysjärjestelmän koestuksissa ja tarkastuksissa

Hätätilanteessa turvallisuushenkilö:

• varmistaa, että hälytys on tehty
• auttaa kaikkia alueellaan poistumaan nopeasti, tarkistaa alueen poistumisen yhteydessä vain, jos se on turvallista, ja ilmoittautuu kokoontumispaikalla

Tämä kurssi antaa tiedot, joita jokainen turvallisuushenkilö tarvitsee. Lisäksi työnantajan on perehdytettävä sinut:

• omaan alueeseesi: poistumisreitit, uloskäytävät, palopainikkeet, alkusammuttimet ja kokoontumispaikka
• rakennuksen pelastussuunnitelmaan, myös siihen, miten toimintarajoitteisia autetaan ulos
• tarkkoihin tehtäviisi poistumisen aikana ja siihen, kenelle raportoit
• käytännön alkusammutusharjoitukseen, jos sinun odotetaan sammuttavan pieniä paloja

Koulutus uusitaan säännöllisesti ja aina, kun rakennus, työ tai pelastussuunnitelma muuttuu.

Laissa ei ole tarkkaa lukumäärää. Työnantajan on nimettävä riittävä määrä henkilöitä työntekijöiden määrän, työn luonteen ja työolosuhteiden perusteella. Huomioon otetaan:

• rakennuksen koko, pohjaratkaisu ja kerrosten määrä
• rakennuksessa olevien ihmisten määrä, myös vierailijat ja asiakkaat
• työstä aiheutuva paloriski
• vuorotyö, osa-aikatyö, lomat ja sairauspoissaolot, jotta joku on aina paikalla
• henkilöt, jotka tarvitsevat apua poistumisessa

Jokaisella alueella ja jokaisessa vuorossa pitää olla turvallisuushenkilö ja nimetty varahenkilö.

Suomessa paloturvallisuutta valvovat:

• hyvinvointialueen pelastuslaitos, joka tekee palotarkastuksia pelastuslain nojalla (78–80 §)
• työsuojeluviranomainen (Lupa- ja valvontavirasto), joka valvoo työturvallisuuslain noudattamista, myös hätätilanteiden järjestelyjä

Viranomainen voi vaatia korjauksia ja asettaa uhkasakon tai teettämisuhan (pelastuslaki 105 §). Laiminlyönnistä voi seurata sakko (106 §) ja vakavissa tapauksissa rangaistus rikoslain nojalla.