Paloturvallisuuden viimeinen osa on valmius: selkeä suunnitelma hätätilanteen varalle, varmuus siitä, että kaikki pääsevät poistumaan, myös lisäapua tarvitsevat, ja suunnitelman harjoittelu, jotta ihmiset toimivat epäröimättä.

Pelkästään paperilla oleva suunnitelma ei riitä. Ihmisten on tunnettava se, apu on järjestettävä etukäteen sitä tarvitseville, ja koko suunnitelmaa on testattava säännöllisillä harjoituksilla.

Tässä osiossa käsitellään:

• kuka voi tarvita lisäapua poistumisessa
• paloturvallisuuden lisätoimet
• henkilökohtaiset poistumissuunnitelmat
• pelastussuunnitelma ja poistumisvastaavien tehtävät
• poistumisharjoitukset

Tavanomaiset järjestelyt toimivat useimmille, mutta jotkut eivät voi luottaa pelkästään niihin. Paloriskien arvioinnissa on tunnistettava kaikki, jotka tarvitsisivat lisäapua poistumisessa, esimerkiksi:

• liikuntarajoitteiset, jotka eivät pysty käyttämään portaita ilman apua, myös pyörätuolin käyttäjät
• kuurot ja huonokuuloiset, jotka eivät välttämättä kuule hälytystä, sekä sokeat ja heikkonäköiset, jotka eivät välttämättä näe opasteita
• henkilöt, joilla on kognitiivisia rajoitteita tai sairauksia, jotka vaikuttavat heidän toimintaansa hätätilanteessa
• yksintyöskentelevät ja tilojen syrjäisissä osissa olevat
• nuoret, uudet tai kokemattomat työntekijät sekä vierailijat, jotka eivät tunne rakennusta
• henkilöt, jotka voivat nukkua tiloissa

Kun tiedät, kuka tarvitsee lisäapua, järjestä sopivat toimet, kuten:

• suojatut odotustilat: suojatut alueet, usein porrastasanteilla, joissa portaita käyttämään kykenemätön voi odottaa apua turvallisesti ja joista on yhteys pelastushenkilöstöön
• evakuointituolit, joiden avulla koulutettu henkilö voi kuljettaa toisen turvallisesti portaita alas
• valo- ja värinähälyttimet, kuten vilkkuvat valot, värisevät hakulaitteet ja tyynyhälyttimet
• kosketeltavat, esteettömät opasteet ja mahdollisuuksien mukaan kynnyksettömät poistumisreitit
• avustajajärjestelmät, joissa nimetyt työtoverit on koulutettu auttamaan tiettyä henkilöä

Järjestä nämä etukäteen ja kouluta niihin osallistuvat. Hätätilanteessa on liian myöhäistä miettiä, miten joku pääsee ulos.

Henkilökohtainen poistumissuunnitelma on yksilöllinen suunnitelma henkilölle, joka tarvitsee apua poistumisessa. Se laaditaan yleensä työntekijöille ja rakennuksen säännöllisille käyttäjille.

Henkilökohtaisessa poistumissuunnitelmassa määritellään tarkasti, miten henkilöä varoitetaan, mitä reittiä hän käyttää, mitä välineitä, kuten evakuointituolia, käytetään, kuka auttaa häntä ja minne hän menee. Suunnitelmasta sovitaan henkilön kanssa, ja se tarkistetaan säännöllisesti.

Vierailijoiden ja asiakkaiden tarpeita ei voi tietää etukäteen. Yleisessä poistumissuunnitelmassa kuvataan tavanomainen apu, jota tiloissa voidaan tarjota kaikille sitä tarvitseville.

• Selvitä paloriskien arvioinnin avulla ja henkilön kanssa keskustelemalla, kuka tarvitsee henkilökohtaisen poistumissuunnitelman.
• Kirjaa suunnitelma ja varmista, että avustajat tietävät tehtävänsä ja että heidät on koulutettu.
• Tarkista jokainen henkilökohtainen poistumissuunnitelma säännöllisesti ja aina, kun henkilön tarpeet tai rakennus muuttuvat.

Pelastussuunnitelmassa kerrotaan, mitä jokaisen on tehtävä tulipalon sattuessa. Se perustuu vaarojen ja riskien arviointiin (pelastuslaki 15 §, VNa 407/2011), ja siinä on käsiteltävä:

• mitä tehdä, kun havaitsee palon, ja miten hälytys tehdään
• miten ja kuka hälyttää pelastuslaitoksen (112)
• poistumisstrategia, poistumisreitit ja kokoontumispaikka
• järjestelyt poistumisessa apua tarvitseville
• poistumisvastaavien tehtävät ja kuka johtaa toimintaa
• miten varmistetaan, että kaikki ovat poistuneet, esimerkiksi nimenhuudolla tai turvallisella tarkistuksella poistumisen yhteydessä
• miten pelastuslaitos opastetaan kohteeseen sen saapuessa ja miten vaaran päättymisestä ilmoitetaan

Poistumisvastaavat (turvallisuushenkilöstö) ovat työntekijöitä, joilla on erityisiä tehtäviä pelastussuunnitelman toteuttamisessa. Heidän tehtäviinsä kuuluu tyypillisesti:

• varmistaa, että oma alue tyhjennetään nopeasti ja rauhallisesti, ja tarkistaa se poistumisen yhteydessä vain, jos se on turvallista; savuun ei mennä eikä rakennukseen palata etsimään ketään
• auttaa apua tarvitsevia heidän henkilökohtaisten poistumissuunnitelmiensa mukaisesti
• tarkistaa, että ihmiset käyttävät oikeita poistumisreittejä
• pitää nimenhuuto kokoontumispaikalla ja ilmoittaa puuttuvista pelastuslaitokselle
• arjessa tehdä rutiinitarkistuksia ja edistää hyviä paloturvallisuustapoja

Poistumisvastaavat on koulutettava, ja heitä on oltava riittävästi kattamaan kaikki alueet ja kaikki vuorot.

Poistumisharjoitus on harjoituspoistuminen. Sillä testataan, toimiiko pelastussuunnitelma todella, ja varmistetaan, että ihmiset toimivat nopeasti ja oikein, kun sillä on merkitystä.

Poistumisharjoituksia on hyvä järjestää vähintään kerran vuodessa. Järjestä niitä useammin suuremman riskin kohteissa, vuorotyöpaikoilla tai jos henkilöstön vaihtuvuus on suuri.

Jokaisen harjoituksen opit on vietävä paloriskien arviointiin ja pelastussuunnitelmaan, jotta järjestelyt paranevat jatkuvasti.

Näin järjestät tehokkaan harjoituksen:

• Suunnittele harjoitus, mutta tee siitä mahdollisimman realistinen. Voit harjoituksessa merkitä jonkin reitin kuvitteellisesti poissa käytöstä, mutta älä lukitse tai tuki todellisia poistumisreittejä.
• Anna hälytys ja pyydä kaikkia poistumaan lähintä turvallista reittiä kokoontumispaikalle.
• Ota poistumisesta aikaa ja seuraa ihmisten toimintaa, myös apua tarvitsevien.
• Suorita nimenhuuto varmistaaksesi, että kaikki ovat paikalla.
• Pidä jälkipuinti, kirjaa harjoitus ja korjaa havaitut ongelmat, kuten tukkeutuneet reitit, kuulumattomat hälytykset tai epäselvyydet tehtävissä.