Paloriskien arviointi on paloturvallisuuden hallinnan perusta. Kaikki muu, paloilmoittimista ja sammuttimista poistumisreitteihin ja menettelyihin, perustuu siihen.

Paloriskien arviointi on järjestelmällinen tarkastelu tiloistasi, niissä tehtävästä toiminnasta ja siitä, kuinka todennäköisesti tulipalo voi syttyä ja vahingoittaa ihmisiä.

Tässä osiossa kerrotaan, mitä paloriskien arviointi on, kuka siitä vastaa, mitkä ovat sen viisi vaihetta, mikä on hallintakeinojen hierarkia ja mitkä päivittäiset ja viikoittaiset tarkistukset pitävät tilat turvallisina arviointien välillä.

Opit:

• Mitä paloriskien arviointi on ja milloin se on kirjattava.
• Kuka vastaa paloriskien arvioinnista.
• Paloriskien arvioinnin viisi vaihetta.
• Hallintakeinojen hierarkia.
• Päivittäiset ja viikoittaiset paloturvallisuustarkistukset.

Paloriskien arviointi on tilojesi huolellinen tarkastelu, jossa tunnistetaan palovaarat ja ihmiset, jotka voivat vahingoittua, sekä arvioidaan, ovatko nykyiset varotoimet riittäviä vai tarvitaanko lisää.

Suomessa työturvallisuuslaki (10 §) velvoittaa jokaisen työnantajan selvittämään ja arvioimaan työpaikan vaarat, myös tulipalon, ja pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan ehkäisemään tulipaloja ja varautumaan niihin. Paloriskien arviointi tukee näiden velvollisuuksien täyttämistä. Myös tarvittavat ehkäisy- ja varautumistoimet on toteutettava.

Paloriskien arviointi ei ole kertaluonteinen tehtävä. Se on elävä asiakirja, joka on pidettävä ajan tasalla.

Suomessa työnantajan on työntekijämäärästä riippumatta selvitettävä ja arvioitava työn vaarat, myös palovaara, ja pidettävä arviointi ajan tasalla. Pelastussuunnitelmaa edellyttävissä kohteissa vaarojen ja riskien arviointi kirjataan pelastussuunnitelmaan (VNa 407/2011).

Kirjallinen arviointi osoittaa, miten olet täyttänyt velvollisuutesi, auttaa tarkistamaan päätöksiä ajan myötä ja on yksi ensimmäisistä asioista, joita palotarkastaja pyytää nähdä.

Vastuutaho, työpaikalla yleensä työnantaja, on lain mukaan vastuussa siitä, että paloriskien arviointi tehdään ja pidetään ajan tasalla.

Vastuutaho voi tehdä arvioinnin itse tai nimetä pätevän henkilön tekemään sen. Toisen nimeäminen ei poista lakisääteistä velvollisuutta: vastuutaho on edelleen vastuussa.

Pätevällä henkilöllä on riittävä koulutus, kokemus ja tietämys arvioinnin tekemiseen asianmukaisesti. Yksinkertaisissa, vähäriskisissä tiloissa vastuutaho voi itse olla pätevä tekemään sen. Suuremmissa tai monimutkaisemmissa tiloissa voidaan tarvita paloturvallisuusasiantuntijaa.

Arvioinnin tekijän on:

• tunnettava rakennus, sen käyttäjät ja sen paloturvallisuusjärjestelmät
• otettava mukaan työntekijät ja heidän edustajansa, jotka tuntevat päivittäisen toiminnan ja vaarat
• käytettävä asiaankuuluvia ohjeita, valmistajien ohjeita ja käyttöturvallisuustiedotteita
• kerrottava tuloksista kaikille, joita ne voivat koskea

Hyvä viestintä on elintärkeää. Laatikkoon unohtunut arviointi ei suojele ketään.

Vakiintunut paloriskien arviointimenetelmä etenee viidessä vaiheessa. Kun ne käydään läpi järjestyksessä, mitään tärkeää ei jää huomaamatta:

• Vaihe 1: tunnista palovaarat eli syttymislähteet, palava aine ja happi.
• Vaihe 2: tunnista vaarassa olevat ihmiset, myös erityisessä vaarassa olevat.
• Vaihe 3: arvioi riskit, poista tai vähennä niitä ja suojaa ihmiset jäljelle jääviltä riskeiltä.
• Vaihe 4: kirjaa havainnot, laadi pelastussuunnitelma ja järjestä tiedottaminen ja koulutus.
• Vaihe 5: tarkista arviointi säännöllisesti ja päivitä se aina, kun olosuhteet muuttuvat.

Tuli tarvitsee palavaa ainetta, happea ja syttymislähteen. Vaiheessa 1 etsitään kaikki kolme tiloistasi, jotta ne voidaan pitää erillään.

• Syttymislähteet: kaikki, mikä voi tuottaa tarpeeksi lämpöä tulipalon sytyttämiseen, kuten sähkölaitteet ja vialliset sähköjohdot, lämmittimet, valaisimet, tulityöt, ruoanlaitto, tupakointi ja kuumat koneet.
• Palavat aineet: kaikki, mikä palaa, kuten paperi, pahvi, pakkausmateriaalit, jätteet, puu, tekstiilit, huonekalut, muovit sekä syttyvät nesteet ja kaasut.
• Hapen lähteet: ympäröivä ilma, mutta myös ilmanvaihtojärjestelmät sekä hapettavat aineet ja varastoidut kaasut, jotka voivat ruokkia paloa.

Kaikki tiloissa tai niiden lähellä olevat ovat vaarassa tulipalossa, mutta jotkut ovat suuremmassa vaarassa ja vaativat erityistä huomiota. Tunnista:

• työntekijät, erityisesti yksin tai syrjäisillä alueilla työskentelevät
• vierailijat, asiakkaat ja muut ihmiset, jotka eivät välttämättä tunne poistumisreittejä
• vammaiset henkilöt, esimerkiksi henkilöt, joilla on liikkumis-, aisti- tai kognitiivisia rajoitteita
• lapset, ikääntyneet ja kaikki, jotka voivat nukkua tiloissa
• ihmiset, jotka työskentelevät palovaarojen lähellä tai alueilla, joilla tulipalo voi saartaa heidät
• naapurikiinteistöjen ihmiset, joihin palon leviäminen voi vaikuttaa

Arvioi seuraavaksi, kuinka todennäköinen tulipalo on ja kuinka vakava se voi olla. Toimi sitten tärkeysjärjestyksessä hallintakeinojen hierarkian mukaisesti:

• Poista vaara kokonaan aina kun voit, esimerkiksi korvaamalla syttyvä aine turvallisemmalla.
• Vähennä vaaraa, jos sitä ei voi poistaa. Pidä syttyviä materiaaleja mahdollisimman vähän ja erota palava aine syttymislähteistä.
• Suojaa ihmiset jäljelle jääviltä riskeiltä palonilmaisu- ja varoitusjärjestelmillä, poistumisreiteillä, sammutusvälineillä ja merkeillä.

Pyri aina poistamaan tai vähentämään vaaraa ennen kuin luotat suojaaviin toimiin. Ennaltaehkäisy on luotettavampaa kuin hallinta.

Käytännön keinoja palokolmion kunkin sivun poistamiseen tai vähentämiseen ovat:

• Syttymislähde: huolla ja tarkasta sähkölaitteet, hallitse tulitöitä tulityölupamenettelyllä, valvo tupakointikieltoa ja pidä lämmittimet erillään palavista materiaaleista.
• Palava aine: pidä jätteen määrä mahdollisimman pienenä ja vie se pois säännöllisesti, varastoi syttyvät nesteet ja kaasut turvallisesti ja pieninä määrinä ja pidä palavat materiaalit erillään syttymislähteistä.
• Happi: varmista, että ilmanvaihtojärjestelmät voidaan pysäyttää, jos ne voivat ruokkia paloa, pidä ovet suljettuina ilmavirran rajoittamiseksi ja varastoi hapettavat aineet oikein.

Kirjaa merkittävät havainnot: löytämäsi vaarat, vaarassa olevat ihmiset sekä toteutetut tai suunnitellut toimet. Laadi sitten pelastussuunnitelma, jossa kerrotaan, miten ihmisiä varoitetaan, miten he poistuvat, missä he kokoontuvat ja miten pelastuslaitos hälytetään.

Sinun on myös:

• kerrottava työntekijöille riskeistä ja käytössä olevista varotoimista
• koulutettava kaikki toimimaan tulipalossa, mukaan lukien hälyttäminen ja poistuminen
• annettava lisäkoulutusta erityistehtävissä toimiville, kuten poistumisvastaaville ja turvallisuushenkilöstölle
• annettava tietoa vierailijoille, urakoitsijoille ja muille tiloissa oleville

Tarkista paloriskien arviointi säännöllisesti. Monet organisaatiot tarkistavat sen hyvänä käytäntönä vähintään kerran vuodessa, vaikka mikään ei näyttäisi muuttuneen. Tarkista se aina, kun:

• rakennukseen, sen tilajärjestelyihin tai käyttöön on tehty merkittävä muutos
• käyttöön on otettu uusia laitteita, prosesseja tai aineita
• tiloja käyttävien ihmisten määrä tai tyyppi on muuttunut
• on sattunut tulipalo tai läheltä piti -tilanne
• on syytä epäillä, ettei arviointi enää pidä paikkaansa

Varsinaisten arviointien välillä rutiinitarkistukset pitävät tilat turvallisina. Nimetyn henkilön on tehtävä ne ja kirjattava ne paloturvallisuuden seurantakirjaan.

Päivittäisissä tarkistuksissa varmistetaan tyypillisesti, että:

• poistumisreitit ovat vapaina ja uloskäytävien ovet aukeavat helposti
• palo-ovet ovat kiinni eikä niitä ole kiilattu auki
• paloturvallisuusmerkit ja -ilmoitukset ovat paikallaan ja näkyvissä
• sammutusvälineet ovat oikeilla paikoillaan
• paloilmoitinkeskus näyttää normaalitilaa

Säännöllisiin, esimerkiksi viikoittaisiin tai kuukausittaisiin, tarkistuksiin kuuluvat tyypillisesti:

• paloilmoitinjärjestelmän koestus huolto-ohjelman mukaisesti, esimerkiksi eri palopainikkeesta vuorollaan, ja koestuksen kirjaaminen
• turvavalaistuksen toiminnan ja vikailmoitusten tarkistaminen
• sen varmistaminen, että sammuttimet ovat paikallaan ja ehjiä ja että niiden määräaikaistarkastus on voimassa
• sen tarkistaminen, ettei paloilmoitinjärjestelmässä ole vikoja

Kirjaa jokainen tarkistus. Jos tarkistuksessa havaitaan ongelma, ilmoita siitä ja varmista, että se korjataan viipymättä.