Jos omistat, johdat tai hallitset työpaikkaa, kuten toimistoa, myymälää, tehdasta tai varastoa, laki edellyttää, että huolehdit asianmukaisista paloturvallisuustoimista ja että ne ovat valmiina ennen kuin ihmiset työskentelevät tai asioivat rakennuksessa.

Tulipalo voi tappaa tai vahingoittaa ihmisiä, tuhota yrityksen yhdessä yössä ja johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Silti useimmat tulipalot voidaan estää.

Tällä kurssilla käsitellään paloturvallisuuslainsäädäntöä, paloriskien arviointia sekä tarvittavia paloturvallisuusjärjestelmiä, -laitteita ja -menettelyjä, jotta tulipaloja voidaan ehkäistä ja ihmiset pääsevät poistumaan turvallisesti, jos palo syttyy.

Kurssin jälkeen osaat:

• Selittää, miksi paloturvallisuus on tärkeää ja mitä laiminlyönneistä seuraa.
• Kuvata Suomen paloturvallisuuslainsäädännön tärkeimmät vaatimukset ja sen, ketä ne velvoittavat.
• Ymmärtää, miten paloturvallisuuslainsäädännön noudattamista valvotaan ja mitä rikkomisesta seuraa.
• Tehdä paloriskien arvioinnin viisivaiheisella menetelmällä.
• Tunnistaa työpaikan tarvitsemat palontorjuntatoimet, palonilmaisu- ja sammutusjärjestelmät sekä poistumismenettelyt.
• Laatia pelastussuunnitelman ja järjestää tehokkaita poistumisharjoituksia, mukaan lukien järjestelyt poistumisessa apua tarvitseville.

Tässä osiossa esitellään paloturvallisuuden oikeudellinen kehys. Opit:

• Miksi paloturvallisuus on tärkeää.
• Paloturvallisuuslainsäädäntö sekä rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan velvollisuudet.
• Ketä laki suojelee.
• Miten paloturvallisuuslainsäädännön noudattamista valvotaan ja mitä rikkomisesta seuraa.

Paloriskien hallinta suojelee ennen kaikkea henkiä, mutta myös toimeentuloa. Tuli tarvitsee syttyäkseen ja palaakseen kolme asiaa, joita kutsutaan yhdessä palokolmioksi:

• Palava aine: kaikki, mikä palaa, kuten paperi, pakkausmateriaalit, huonekalut ja syttyvät nesteet.
• Happi: tavallisesti ympäröivästä ilmasta.
• Syttymislähde: lämpö tai kipinä esimerkiksi sähkölaitteista, tulitöistä, tupakoinnista tai ruoanlaitosta.

Kun yksi kolmion sivuista poistetaan, tuli ei voi syttyä tai jatkua. Lähes kaikki paloturvallisuustoimet perustuvat näiden kolmen tekijän pitämiseen erillään.

Paloriskien huono hallinta voi johtaa:

• Kuolemaan ja vakaviin vammoihin. Savu ja myrkylliset kaasut ovat suurimmat tappajat, ja ne tavoittavat ihmiset usein ennen liekkejä.
• Yrityksen menetykseen. Toimitilat, varasto ja laitteet voivat tuhoutua, eivätkä monet yritykset koskaan toivu suuresta tulipalosta.
• Työntekijöiden työpaikkojen ja toimeentulon menetykseen.
• Rikosoikeudelliseen vastuuseen, josta vastuuhenkilöille voi seurata sakkoja tai vankeutta.
• Mainehaittaan, kun asiakkaat, vakuutusyhtiöt ja viranomaiset menettävät luottamuksensa.

Asianmukaiset paloturvallisuustoimet vähentävät tulipalon todennäköisyyttä huomattavasti ja varmistavat, että jos palo syttyy, ihmiset pääsevät poistumaan ja vahingot jäävät pieniksi.

Suomessa työpaikkojen paloturvallisuutta koskeva keskeinen laki on pelastuslaki (379/2011).

Pelastuslain mukaan jokaisen on oltava huolellinen tulipalon vaaran ehkäisemiseksi (4 §), ja rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että tulipalon syttymisen ja leviämisen vaara on vähäinen ja että ihmiset pääsevät poistumaan turvallisesti tulipalon sattuessa (9 §).

Velvollisuus koskee lähes kaikkia rakennuksia, kuten työpaikkoja, myymälöitä, toimistoja, tehtaita, hotelleja ja hoitolaitoksia. Monissa kohteissa on lisäksi laadittava pelastussuunnitelma (pelastuslaki 15 §, VNa 407/2011), jonka perustana on vaarojen ja riskien arviointi. Paloriskien arviointi on käytännön tapa osoittaa, että velvollisuus on täytetty.

Pelastuslaki asettaa päävastuun rakennuksen omistajalle ja haltijalle sekä toiminnanharjoittajalle. Työpaikalla vastuussa on yleensä työnantaja toiminnanharjoittajana ja tilojen haltijana.

Työnantajalla on velvollisuuksia myös työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Työnantajan on varauduttava hätätilanteisiin, järjestettävä ensiapu- ja pelastusvalmius ja nimettävä riittävä määrä koulutettuja henkilöitä huolehtimaan poistumisesta ja alkusammutuksesta.

Jos vastuutahoja on useita, kuten vuokranantaja ja vuokralainen, niiden on toimittava yhteistyössä ja sovitettava paloturvallisuusjärjestelynsä yhteen.

Vastuutahon on:

• varmistettava, että asianmukainen paloriskien arviointi tehdään ja pidetään ajan tasalla
• päätettävä tarvittavista paloturvallisuustoimista ja toteutettava ne
• pidettävä paloturvallisuuslaitteet kunnossa, kuten paloilmoittimet, alkusammuttimet, turvavalaistus ja palo-ovet (pelastuslaki 12 §)
• annettava työntekijöille selkeää tietoa, opastusta ja koulutusta paloriskeistä ja toiminnasta hätätilanteessa
• varauduttava hätätilanteisiin, mukaan lukien se, miten ihmisiä varoitetaan ja miten he poistuvat
• nimettävä päteviä henkilöitä avustamaan paloturvallisuustoimien toteuttamisessa

Pelastuslain velvoitteet suojelevat kaikkia rakennuksessa olevia, ja työnantajan on suojeltava myös kaikkia, joihin sen toiminta vaikuttaa. Ajattele paloturvallisuutta suunnitellessasi omaa henkilöstöä laajemmin ja ota huomioon:

• työntekijät ja tiloissa työskentelevät urakoitsijat
• vierailijat, asiakkaat ja muut ihmiset
• vammaiset henkilöt ja kaikki muut, jotka voivat tarvita apua poistumisessa
• naapurikiinteistöjen ihmiset, joihin palon leviäminen voi vaikuttaa

Käytännössä asianmukaiset paloturvallisuustoimet tarkoittavat:

• tulipalon syttymis- ja leviämisvaaran vähentämistä
• poistumisreittien järjestämistä: selvästi merkityt reitit ja uloskäytävät, jotka pidetään aina vapaina ja käyttökelpoisina (pelastuslaki 10 §)
• palonilmaisu- ja varoitusjärjestelmien sekä sammutusvälineiden järjestämistä
• ohjeiden, koulutuksen ja tiedon antamista, jotta ihmiset osaavat toimia oikein tulipalossa
• vaarallisten kemikaalien turvallisen käytön, käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen järjestämistä
• tilojen ja paloturvallisuuslaitteiden pitämistä kunnossa ja järjestelyjen säännöllistä tarkistamista

Pelastuslain rinnalla sovelletaan useita muita säädöksiä:

• työturvallisuuslaki (738/2002), jonka mukaan työnantajan on suojeltava työntekijöitä ja muita vaaroilta, myös tulipalolta, ja selvitettävä ja arvioitava työn vaarat (10 §)
• valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011), joka koskee pelastussuunnitelmia, sekä valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista (687/2015) ja räjähdysvaarallisia tiloja koskeva asetus (VNa 576/2003)
• kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005) ja asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001), jotka koskevat vaarallisia kemikaaleja, myös syttyviä
• rakentamislaki (751/2023) ja ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017), joissa asetetaan rakennusten paloturvallisuusvaatimukset; rakennushankkeen luvanvaraisuus selvitetään voimassa olevan lainsäädännön perusteella

Paloturvallisuutta valvoo alueellinen pelastuslaitos eli pelastusviranomainen. Työsuojeluviranomainen (1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto) valvoo työturvallisuuslainsäädäntöä, mukaan lukien työnantajan riskinarviointia ja hätätilanteisiin varautumista koskevat velvollisuudet.

Pelastusviranomaisen palotarkastajat voivat tehdä palotarkastuksia ja pyytää nähtäväksi paloturvallisuusasiakirjat, kuten pelastussuunnitelman. He tarkistavat, että vastuutahot täyttävät velvollisuutensa.

Jos paloturvallisuus ei ole riittävällä tasolla, he voivat puutteiden vakavuudesta riippuen käyttää hallinnollisia pakkokeinoja.

Riskin tasosta riippuen valvovat viranomaiset voivat:

• antaa neuvoja vähäisissä asioissa
• antaa korjausmääräyksen puutteen poistamiseksi määräajassa
• välittömän vaaran uhatessa ryhtyä heti tarvittaviin toimiin vaaran poistamiseksi, esimerkiksi kieltää tilan käytön tai keskeyttää toiminnan
• tehostaa määräystä uhkasakolla, teettämisuhalla tai keskeyttämisuhalla
• työsuojeluviranomaisena antaa toimintaohjeita ja kehotuksia sekä tehdä velvoittavia päätöksiä

Päätöksiin voi hakea muutosta, mutta ihmisten turvallisuudesta on silti huolehdittava sillä välin.

Paloturvallisuusmääräysten rikkominen voi olla rangaistava teko, ja seuraamukset heijastavat ihmishenkien menettämisen vaaraa.

• Lievemmistä rikkomuksista voidaan tuomita sakkoon pelastusrikkomuksesta (pelastuslaki 106 §).
• Vakavammat teot voidaan käsitellä rikoslain mukaan esimerkiksi yleisvaarallisena rikoksena, kuolemantuottamuksena tai työturvallisuusrikoksena, ja niistä voi seurata sakkoa tai vankeutta.
• Vastuuseen voidaan asettaa sekä organisaatioita että yksittäisiä henkilöitä, kuten johtajia ja esimiehiä.

Vakava tulipalo voi merkitä myös toiminnan päättymistä, vakuutusturvan menettämistä ja pysyvää mainehaittaa. Lain noudattaminen on paljon halvempaa ja turvallisempaa.