Työvälineasetuksen (VNa 403/2008) mukaan työnantajan on varmistettava, että jokainen nostotyö suunnitellaan huolellisesti, valvotaan asianmukaisesti ja tehdään turvallisesti.

Suunnittelu vaihtelee rutiininostojen yksinkertaisista vaiheista, kuten pienen nostimen käytöstä tehtaassa, vaativien nosturinostojen yksityiskohtaisiin suunnitelmiin, joissa monen ihmisen on toimittava yhdessä.

Tässä osiossa käsitellään suunnittelua, turvallisia nostotapoja ja toimintaa hätätilanteessa.

Nostotyöt suunnittelee pätevä henkilö, jolla on käytettävästä laitetyypistä tarvittavat taidot, tiedot ja kokemus. Tämä pätevyys on eri asia kuin laitteiden tarkastajan pätevyys, eikä kyseessä todennäköisesti ole sama henkilö.

Myös työnjohtajien on oltava päteviä, jotta suunnitelmia noudatetaan ja työ tehdään turvallisesti. Valvonnan taso riippuu riskistä. Koulutettu kuljettaja voi tehdä rutiininostoja, kuten tavallisten kuormien siirtoja trukilla, ilman välitöntä valvontaa. Vaativissa tai poikkeuksellisissa nostoissa kokonaisvastuu on kokeneella työnjohtajalla.

Suurissa nosturinostoissa usealla ihmisellä on oma tehtävänsä, ja epäselvyys siitä, kuka tekee mitä, on yleinen tapaturmien syy. Yksi pätevä henkilö suunnittelee noston ja vastaa kokonaisuudesta. Työmaalla nostotyön valvoja varmistaa, että suunnitelmaa noudatetaan, ja voi keskeyttää noston. Nosturinkuljettaja ohjaa nosturia ja noudattaa sovittuja merkkejä. Taakankiinnittäjä kiinnittää ja irrottaa taakan, ja merkinantaja ohjaa kuljettajaa.

Sama henkilö voi olla sekä taakankiinnittäjä että merkinantaja, ja rutiininostoissa tehtäviä voidaan yhdistää enemmänkin, mutta niiden on aina oltava selvät. Kuljettajalle saa antaa merkkejä vain yksi henkilö kerrallaan sovituin käsimerkein tai omalla radiokanavalla, eikä kuljettaja saa siirtää taakkaa kenenkään muun ohjeesta. Poikkeus on hätäpysäytys, jonka saa antaa kuka tahansa vaaran havaitessaan. Kaikkien osallisten on tunnettava suunnitelma ennen noston aloittamista.

Jokaisessa suunnitelmassa on käsiteltävä laitteet, paikka, taakat, osallistuvat henkilöt sekä valvonta- ja tarkastusjärjestelyt.

Rutiininostoihin, kuten tehtaan nosturin, nostimen tai trukin tavanomaiseen käyttöön, riittää riskinarvioinnin osana oleva yksinkertainen suunnitelma. Vaativat ja suuren riskin nostot edellyttävät yksityiskohtaista, huolellista nostosuunnitelmaa, joka laaditaan joka kerta erikseen.

Vaativissa nostoissa hyvänä käytäntönä noudatetaan nosturien turvallista käyttöä koskevia standardeja (ISO 12480 -sarja) sekä valmistajan ohjeita. Niiden periaatteita voidaan soveltaa mihin tahansa vaativaan tai poikkeukselliseen nostoon.

Joskus taakka on liian pitkä tai liian raskas yhdelle nosturille, ja kaksi nosturia nostaa sen yhdessä. Tätä kutsutaan yhteisnostoksi, ja sitä pidetään aina vaativana nostona. Vaarana on, että taakan liikkuessa sen paino voi siirtyä nosturilta toiselle. Jos toinen nosturi nostaa nopeammin, kääntyy pidemmälle tai liikkuu epätasaisesti, toinen voi yhtäkkiä joutua kantamaan suunniteltua enemmän ja ylikuormittua tai menettää vakavuutensa.

Yhteisnosto vaatii siksi pätevän henkilön laatiman yksityiskohtaisen suunnitelman, jossa määritetään myös kuorman jakautuminen, ja kummankin nosturin sallitaan yleensä kantaa vain pienennetty osuus tavanomaisesta nostokyvystään. Nostureiden tulisi mahdollisuuksien mukaan olla samanlaisia, ja nosto on tehtävä hitaasti niin, että yksi henkilö koordinoi molempia kuljettajia. Liikkeet on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina, ja nosto on keskeytettävä heti, jos taakka alkaa kallistua tai kuorman jakautuminen nostureiden välillä muuttuu.

Jokaisessa nostosuunnitelmassa on selvästi:

• kuvattava kunkin vaiheen toimet, myös työmaalla koottavien laitteiden kokoaminen ja purkaminen
• määriteltävä kaikkien suunnitteluun ja valvontaan osallistuvien vastuut ja tarvittava koulutus
• käsiteltävä ennakoitavissa olevat riskit ja keinot, joilla ne pienennetään niin pieniksi kuin mahdollista
• nimettävä tarvittavat henkilöt, kuten kuljettajat ja nostomiehet (taakankiinnittäjät ja merkinantajat), sekä heidän tarvitsemansa koulutus

Suunnitelmassa on käsiteltävä jokainen laitetyyppi, ja se on tarkistettava säännöllisesti kuten mikä tahansa riskinarviointi.

Tässä on esimerkkisuunnitelma koulutetun kuljettajan tekemästä siltanosturin rutiininostosta:

• Arvioi taakan paino ja koko.
• Valitse taakkaan ja ympäristöön sopivat apuvälineet.
• Tarkista, ettei taakan reitillä ole esteitä.
• Valmistele sopiva laskupaikka.
• Kiinnitä raksi sopivalla kiinnitystavalla.
• Tee tarvittaessa koenosto painopisteen varmistamiseksi.
• Tee nosto, irrota raksit ja siivoa jälkesi.

Suunnitelmassa on otettava huomioon laitteen käyttöpaikka ja alusta. Huono sijoittelu aiheuttaa läheisyysvaaroja, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Sivullisia on saanut kuolettavan sähköiskun, kun ajoneuvonosturi on tullut liian lähelle ilmajohtoa, ja henkilönostimen käyttäjiä on jäänyt puristuksiin yläpuolisia rakenteita vasten. Läheisyysvaaroja ovat:

• ilmajohdot, rakenteet ja muut laitteet
• kaivannot ja ojat
• muut lähellä tehtävät nostot
• matalat sillat, tiet, rautatiet ja kulkureitit
• kemikaalilaitokset, yläpuoliset putkistot ja maanalaiset johdot

• Käytä laitteita vain, kun korkeutta, kulkutilaa ja tilaa myös tukijaloille on riittävästi.
• Ota yhteyttä verkonhaltijaan ennen työskentelyä ilmajohtojen lähellä ja noudata sen ilmoittamia turvaetäisyyksiä (sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002). Ota huomioon puomin ulottuma ja taakan heiluminen. Sähkö voi purkautua valokaarena johdosta laitteeseen ilman kosketustakin.
• Käytä aitauksia pitämään ihmiset poissa vaara-alueilta ja liikenteenohjausta pitämään liikkuvat laitteet poissa vaaravyöhykkeiltä.
• Merkitse kiinteiden nostolaitteiden toiminta-alue esimerkiksi keltaisella vinoviivoituksella.
• Vältä nostoja kaivantojen lähellä. Jos se ei ole mahdollista, käytä hyvin näkyviä pysäytyspuita tai esteitä.
• Valitse henkilönostimet, jotka eivät ulotu lähellä oleviin rakenteisiin, ja kerro käyttäjille yläpuolisista esteistä.

Henkilönostimien käyttäjiä on jäänyt puristuksiin työtason kaiteiden ja yläpuolisten rakenteiden väliin, joten tämä riski vaatii erityistä huolellisuutta. Monissa henkilönostimissa on nykyään läheisyyshälyttimiä tai antureita, jotka varoittavat käyttäjää, kun työtaso lähestyy rakennetta. Nämä laitteet ovat hyödyllisiä, mutta ne ovat varmistus eivätkä ensisijainen hallintakeino. Turvallisin ratkaisu tehdään suunnitteluvaiheessa: valitaan henkilönostin, jonka ulottuma on rajoitettu niin, ettei se voi osua työkohteen lähellä oleviin rakenteisiin.

Jos yläpuolisia esteitä, kuten palkkeja, putkistoja tai katon alapintaa, jää jäljelle, niistä on kerrottava käyttäjälle ja kaikille avustaville ennen työn aloittamista, ja heille on kerrottava, miten työskennellään turvallisesti, esimerkiksi rajoittamalla laitteen ulottumaa tai korkeutta.

Riippuva taakka on vakava vaara kaikille sen alla oleville. Riskin vähentämiseksi:

• Järjestä työ niin, ettei kenenkään tarvitse työskennellä tai kulkea riippuvan taakan alla (VNa 403/2008).
• Jos se ei ole vältettävissä, järjestä lisäsuojaus, kuten putoamisen estävä kotelointi tai suojatut kulkureitit.
• Älä jätä taakkaa riippumaan. Jos se on välttämätöntä, varmista taakka, rajoita pääsyä vaara-alueelle ja aseta eristysalueen ympärille esteet ja varoitusmerkit, joissa on selkeät kuvamerkit.

• Kiinnityskohtien ja apuvälineiden on sovittava taakkaan, ja niiden suurimman sallitun kuorman on oltava vähintään taakan painon suuruinen.
• Jos taakan painoa ei tiedetä ja se voi olla lähellä suurinta sallittua kuormaa, sitä ei saa nostaa ennen kuin todellinen paino on selvitetty.
• Epätasapainoisen taakan painopiste selvitetään koenostolla: nosta taakkaa hitaasti muutama senttimetri irti maasta ja pysähdy. Jatka vain, jos taakka on tasapainossa.
• Nostoa ei saa aloittaa ennen kuin taakan kiinnittäjä, yleensä nostomies, ilmoittaa kuljettajalle, että taakka on varmistettu ja nosto voidaan aloittaa turvallisesti.

Jokainen nosto edellyttää, että taakan paino tiedetään, ja silti aliarvioitu paino on yleinen ylikuormituksen syy. Painon voi selvittää luotettavasti usealla tavalla. Se voi olla merkitty itse kappaleeseen, ilmoitettu rahtikirjassa tai pakkausluettelossa tai annettu valmistajan tiedoissa tai piirustuksissa. Materiaalien paino voidaan laskea tilavuudesta ja tunnetusta tiheydestä, esimerkiksi betonille, teräkselle tai puutavaralle, kun muistetaan, että märkä materiaali painaa enemmän.

Monissa nostureissa ja nostimissa on kuormanilmaisin tai punnitusanturi, joka näyttää painon, kun kuorma otetaan varaan, mikä on hyödyllinen tarkistus. Muista lisätä raksien, palkkien ja muiden apuvälineiden paino. Varo piilossa olevaa sisältöä, kuten säiliöön jäänyttä nestettä, putken sisällä olevaa maata tai laatikossa olevia ylimääräisiä osia. Jos painoa ei saada selvitettyä luotettavasti ja se voi olla lähellä suurinta sallittua kuormaa, älä nosta.

Jos taakka voi hajota ja aiheuttaa vammoja, se on pidettävä koossa lisätoimin. Esimerkiksi tiililavat varmistetaan metallivanteilla tai muovikääreellä. Ennen nostoa nostomiehen on tarkistettava, että pakkaus on ehjä eikä lava ole vaurioitunut.

Varmista, että sopivia rakseja on riittävästi, ja suojaa ne teräviltä reunoilta. Raksit voivat vaurioitua, jos ne pudotetaan, vedetään taakan alta tai niihin kohdistuu iskukuormitus. Koulutus auttaa estämään väärinkäyttöä.

Pitkä tai hankala taakka voi kiertyä tai heilua nostettaessa, etenkin tuulessa. Ohjausköydet ovat taakkaan kiinnitettyjä köysiä, joiden avulla maassa olevat voivat vakauttaa ja ohjata taakkaa seisomatta sen lähellä tai koskematta siihen käsin. Kiinnitä ohjausköydet ennen noston alkua kohtiin, joista ne eivät voi luistaa irti tai sotkeutua rakseihin. Käytä niin pitkiä köysiä, että ohjaajat pysyvät sen alueen ulkopuolella, jolle taakka voi pudota tai heilahtaa, ja pidä köyden vapaa pää erossa jaloista ja koneista.

Älä koskaan kierrä ohjausköyttä kätesi, ranteesi tai vartalosi ympärille, sillä äkillinen liike voi vetää sinut mukaansa. Ohjaajat ohjaavat taakkaa kevyesti; he eivät vedä sitä nosturia vastaan eivätkä pidättele sitä tuulta vastaan. Jos taakkaa ei saada hallittua ohjausköysillä, keskeytä nosto ja laske taakka alas. Ohjausköysien on oltava osa nostosuunnitelmaa, ei jälkikäteen keksitty lisä.

Monet tapaturmat sattuvat noston lopussa, kun taakka lasketaan alas. Laskupaikka on valmisteltava ennen noston aloittamista. Maan tai lattian on kestettävä taakka, oltava tasainen ja vapaa ihmisistä ja esteistä. Aseta aluspuut tai muut tuet kohtaan, johon taakka lasketaan, jotta raksit voidaan vetää pois ilman, että kädet jäävät puristuksiin tai raksit vaurioituvat.

Laske taakka hitaasti ja pysäytä se juuri aluspuiden yläpuolelle asennon tarkistamiseksi. Kun taakka on alhaalla, tarkista ennen raksien löysäämistä ja irrottamista, että se on vakaa eikä voi vieriä, luistaa tai kaatua. Pitkät tai pyöreät kappaleet voivat tarvita kiiloja. Älä koskaan vedä rakseja taakan alta nosturilla, sillä se voi kaataa taakan tai vaurioittaa rakseja. Kun raksit ovat irti, taakankiinnittäjä ilmoittaa kuljettajalle, että nosto on valmis, ja koukku nostetaan pois tieltä.

Kaatuminen on vakava ja aivan liian yleinen ongelma. Vaarallisia toimintatapoja ovat esimerkiksi kääntyminen trukilla taakka ylhäällä, mastolavan ylikuormittaminen, tuntemattoman tai liian suuren taakan nostaminen sekä henkilönostimen käyttö kovassa tuulessa tai liikenteen seassa.

Kuljettajan on osattava arvioida taakat, pysyä suurimman sallitun kuorman rajoissa ja tasapainottaa epätasaiset taakat. Vältä ajamista taakka ylhäällä. Älä käytä nostolaitetta taakan vetämiseen, ellei valmistaja salli sitä, koska se voi ylikuormittaa laitetta tai horjuttaa sen vakavuutta.

Nostolaitetta ei yleensä saa käyttää taakkojen vetämiseen, ellei valmistaja ilmoita sen olevan sallittua. Vetäminen voi kuormittaa laitetta epätasaisesti, saada taakan tarttumaan esteeseen, ylittää suurimman sallitun kuorman tai rasittaa tiettyjä osia liikaa, ja mikä tahansa näistä voi horjuttaa laitetta. Jos vetämistä ei voida välttää, se on tehtävä vain paikassa, jossa ei ole tarttumisvaaraa ja jossa taakan kulkureitti on selvästi nähtävissä.

Mieluiten laitteen vetokyky rajoitetaan turvalliselle tasolle sopivalla laitteella. Hydraulisissa laitteissa tämä on yleensä paineenrajoitusventtiili, joka estää järjestelmää käyttämästä enempää voimaa kuin laite turvallisesti kestää. Myös siirtymistä taakka ylhäällä on vältettävä. Jos ahdas tila tekee sen välttämättömäksi, työpaikan järjestelyjen ja alustan on mahdollistettava taakan turvallinen siirtäminen sen ollessa ylhäällä.

Kuljettajan on nähtävä taakka selvästi. Näkyvyyttä voidaan parantaa:

• apuvälineillä, kuten kameroilla, sekä laitteeseen tai maahan tehdyillä merkeillä
• opastajalla eli koulutetulla henkilöllä, joka auttaa kuljettajaa ohjaamaan liikkuvaa laitetta, kuten kurottajaa tai ajoneuvonosturia, työmaalla
• koulutetuilla nostomiehillä, jotka ohjaavat nosturinkuljettajaa käsimerkein tai radiolla turvallisesta paikasta, josta on hyvä näkyvyys

Sumussa tai muuten huonossa näkyvyydessä kokenut työnjohtaja päättää, voidaanko nosto tehdä. Jos tuulimittarilla mitattu tuulennopeus ylittää valmistajan rajan, nostot on keskeytettävä välittömästi.

Nosto on vain niin turvallinen kuin sitä ohjaavien näkyvyys. Nostomiehellä tulee olla esteetön näkymä taakan kulkureitille, ja hänen on seistävä turvallisessa paikassa. Jos kuljettaja tai nostomies ei pysty pitämään koko reittiä näkyvissään koko ajan, voidaan tarvita toinen nostomies, jotta joku näkee taakan aina. Opastajan, joka auttaa ajoneuvonosturia tai kurottajaa liikkumaan työmaalla, on oltava koulutettu, ja hänen on tiedettävä turvalliset paikat itselleen ja muille lähellä oleville.

Huonoon säähän on varauduttava suunnitelmalla, ei tilapäisratkaisuilla. Nostosuunnitelmissa ja riskinarvioinneissa on kerrottava, mitä tehdään kovassa tuulessa tai heikossa näkyvyydessä, ja kuljettajia on ohjeistettava olemaan tekemättä nostoja sumussa, savussa tai muussa heikossa näkyvyydessä, ellei kokenut työnjohtaja ole päättänyt, että nosto voidaan tehdä turvallisesti.

Henkilöiden nostamiseen tarkoitetun laitteen on oltava suunniteltu nostamaan henkilöitä turvallisesti, ja siinä on oltava merkintä suurimmasta sallitusta henkilömäärästä. Turvallisesta käytöstä vastaa työnantaja tai se, jonka hallinnassa laite on.

Nosturiin tai trukkiin kiinnitettävää henkilönostokoria saa käyttää vain, kun henkilönostimen käyttö ei ole käytännössä mahdollista (VNa 403/2008, 25–25 f §). Silloin käyttö on sisällytettävä riskinarviointiin ja siitä on laadittava kirjallinen suunnitelma, joka kattaa korin, kiinnitykset ja turvalaitteet, päivittäiset tarkistukset, koulutuksen ja tarkastuspöytäkirjat.

Kun nostolaitteella nostetaan ihmisiä, laitteen pettäminen asettaa heidät välittömään vaaraan, joten vastuiden on oltava täysin selvät. Jos työmaan laitteet kuuluvat eri työnantajille, laitteen omistajan tai sen, jonka hallinnassa työpaikka on, on varmistettava, että laite pysyy koko ajan turvallisena käyttää ja että sen määräaikaistarkastukset tehdään. Hätätilannesuunnitelmassa on myös käsiteltävä, miten ihmiset pelastetaan, jos laite pettää, esimerkiksi jos joku jää jumiin hissiin tai vikaantuneeseen henkilönostimeen.

Pelastaminen on monimutkainen asia, ja erityyppiset laitteet vaativat erilaisia ratkaisuja. Ensimmäiseksi työnantajan tulee ottaa yhteyttä valmistajaan tai toimittajaan ja tutustua käyttöohjeeseen. Myös loukkaantuneen henkilön evakuointi nostolaitteesta on oma erityisalansa, joten siinäkin on turvauduttava valmistajan tietoihin.

Liukastumiset, kompastumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä työtapaturmien syitä. Nostolaitteiden ympärillä:

• työtasojen on oltava riittävän suuria ja lujia käyttäjälle ja tämän materiaaleille
• lattia-aukot on peitettävä tai aidattava ja reunat suojattava kaiteilla ja jalkalistoilla
• kuiluissa on oltava tukevat suojat; rakennushissien ja hissien ovien on pysyttävä kiinni, ellei kori ole kyseisessä tasossa, ja niiden lukitukset on tarkistettava säännöllisesti
• ketjut, köydet ja raksit on varastoitava asianmukaisesti, kun niitä ei käytetä

Jokaisessa nostotyössä tarvitaan jossakin vaiheessa henkilönsuojaimia. Yksinkertaisissa töissä tarvitaan yleensä suojakypärä, turvajalkineet ja käsineet.

Vaativammissa töissä voidaan tarvita lisää, kuten turvavaljaita nostolaitteita pystyttäville tai kuulonsuojaimia, jos melu on haitallista.

Työntekijät on koulutettava tarkistamaan, käyttämään ja säilyttämään suojaimensa, erityisesti säätöä vaativat, kuten valjaat. Pätevän henkilön on tarkastettava suojaimet säännöllisesti, ja ne on säilytettävä puhtaassa ja kuivassa paikassa.

Työnantajalla on oltava hätätilannejärjestelyt sen varalta, että hallintakeinot pettävät, esimerkiksi tulipalon, törmäyksen tai laitevian sattuessa. Vakavasta työtapaturmasta on ilmoitettava viipymättä työsuojeluviranomaiselle ja poliisille (laki 44/2006, 46 §). Suunnitelmassa on käsiteltävä:

• kuka johtaa ja mitkä ovat hänen tehtävänsä
• miten hätäkeskukseen soitetaan (112)
• ensiapujärjestelyt
• miten henkilö pelastetaan esimerkiksi juuttuneesta hissistä tai vikaantuneesta henkilönostimesta

Tarkista pelastustavat valmistajan ohjeista. Ennen korkeita henkilönostoja harkitse yhteydenottoa pelastuslaitokseen.

Hyvä suunnittelu ehkäisee monia riskejä, mutta kuljettajien on myös osattava käyttää laitteitaan oikein ja turvallisesti.

• Työnantajan on varmistettava, että työntekijät on koulutettu ja perehdytetty työhönsä ja käyttämiinsä laitteisiin ja että he soveltuvat tehtävään fyysisesti.
• Laitteen ohjeiden ja tietojen, myös suurimpien sallittujen kuormien, on oltava helposti saatavilla.
• Kuljettajien on tiedettävä, miten vioista ilmoitetaan esimiehelle.
• Nostomiehet on koulutettava tehtävänsä käytännön turvallisuusasioihin.

Työnantajan on annettava käytännön koulutusta ja opastusta työpaikalla käytettävistä laitteista.