Nostolaitteita on lähes kaikenlaisilla työpaikoilla: tehtaissa, rakennustyömailla, varastoissa, myymälöissä, hoivakodeissa, sairaaloissa, toimistoissa ja suurkeittiöissä.

Oikein käytettyinä niistä on todellista hyötyä. Ne poistavat tai vähentävät huomattavasti tarvetta käsitellä raskaita taakkoja käsin, mikä pienentää nostoihin liittyvien vammojen riskiä.

Huonosti valitut, käytetyt tai huolletut nostolaitteet voivat kuitenkin tappaa tai vammauttaa vakavasti. Lainsäädäntö koskee kaikkia työssä tehtäviä nostoja, myös järjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien toimijoiden työtä sekä yksityiskodeissa työskentelevien tekemiä nostoja.

Kurssin jälkeen ymmärrät:

• nostolaitteita koskevan Suomen lainsäädännön ja muiden asiaankuuluvien säädösten keskeiset velvollisuudet
• nostotöiden ja nostolaitteiden keskeiset riskit ja niiden hallinnan
• miten nostotöiden vaarat arvioidaan
• miten nostolaitteet valitaan, sijoitetaan ja asennetaan turvallisesti
• miten nostotyöt suunnitellaan ja niitä valvotaan
• suurimman sallitun kuorman ja sen, miksi sitä ei saa koskaan ylittää
• käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset, tarkastukset ja käyttöä edeltävät tarkistukset

Suomessa nostolaitteiden ja nostotöiden turvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002) ja valtioneuvoston asetuksessa työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008).

Asetus koskee kaikkien työvälineiden käyttöä, ja siinä on myös nostolaitteita ja nostotöitä koskevia erityissäännöksiä. Ne edellyttävät:

• nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden turvallista valintaa, lujuutta ja vakavuutta
• oikeita merkintöjä, tarkastuksia ja kunnossapitoa
• nostotöiden asianmukaista järjestämistä, suunnittelua ja valvontaa

Tässä osiossa opit:

• keskeiset käsitteet: nostotyö, nostolaite ja taakka
• keillä on lakisääteisiä velvollisuuksia
• työntekijöiden yleiset velvollisuudet
• muut asiaankuuluvat säädökset
• nostolaitteet ja nostoapuvälineet
• laitteet, joihin nostosäännöksiä ei sovelleta
• nostotöiden keskeiset riskit

Sinun on tunnettava kolme keskeistä käsitettä:

• Nostotyö on työ, jossa taakkaa nostetaan tai lasketaan.
• Nostolaite on mikä tahansa taakkojen nostamiseen tai laskemiseen käytettävä työväline. Siihen kuuluvat myös sen ankkurointiin, kiinnittämiseen tai tukemiseen käytettävät lisälaitteet ja kiinnikkeet.
• Taakka on mikä tahansa nostolaitteella nostettava tai laskettava kohde. Se voi olla materiaalia, ihmisiä tai eläimiä tai näiden yhdistelmä.

Lainsäädäntö asettaa velvollisuuksia työnantajille ja muille, kuten urakoitsijoille, joilla on määräysvaltaa nostolaitteisiin, niiden käyttötapaan tai niiden käyttäjiin.

• Tämä koskee jokaista yritystä, jonka työntekijät käyttävät nostolaitteita, olivatpa laitteet omia tai vuokrattuja.
• Itsenäisillä työnsuorittajilla on velvollisuuksia työssään käyttämiensä nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden osalta.
• Jos työntekijä tuo omat nostolaitteensa työhön, lakisääteinen vastuu on silti työnantajalla.

Tavoitteena on, että nostolaitteet ovat turvallisia ja että työntekijät ja muut, joihin nostot voivat vaikuttaa, ovat suojassa.

Nostolaitteita koskevat säännökset edellyttävät myös, että:

• nostotyöt suunnittelee ja niitä valvoo pätevä henkilö, jolla on sopiva pätevyys, koulutus, kokemus ja taidot
• luetteloiduille nostolaitteille (kuten nostureille ja henkilönostimille) tehdään pätevän asiantuntijan käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset, niistä laaditaan pöytäkirjat ja havaitut puutteet korjataan
• Jos tarkastuksessa todetaan, ettei laitetta voi käyttää turvallisesti, sitä ei saa käyttää ennen kuin puutteet on korjattu; tarkastamatonta luetteloitua laitetta ei saa käyttää lainkaan (VNa 403/2008, 32 §)

Nostolaitteita koskevat säännökset velvoittavat ensisijaisesti työnantajia. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan jokaisen työntekijän on kuitenkin huolehdittava kykyjensä mukaan omasta ja muiden turvallisuudesta. Työntekijöiden on:

• noudatettava työnantajan työturvallisuusmenettelyjä ja hallintakeinoja
• käytettävä työvälineitä oikein saamansa koulutuksen ja ohjeiden mukaisesti
• vältettävä turvallisuuden vuoksi järjestettyjen laitteiden, kuten suojusten tai suojainten, väärinkäyttöä ja niihin kajoamista
• ilmoitettava viipymättä vaaroista ja vioista työnantajalle tai esihenkilölle

Työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa yleiset velvollisuudet kaikelle työlle. Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöidensä sekä muiden työn vaikutuspiirissä olevien, kuten sivullisten, turvallisuudesta ja terveydestä.

Valmistajien ja toimittajien, myös nostolaitteiden ja nostoapuvälineiden toimittajien, velvollisuuksista säädetään työturvallisuuslaissa (57–58 §) ja koneasetuksessa (400/2008).

Tärkeää on, että laki velvoittaa jokaisen työnantajan tunnistamaan vaarat, arvioimaan riskit ja toteuttamaan sopivat hallintakeinot (10 §). Tätä vaarojen arviointia käsitellään seuraavassa osiossa.

Nostolaitteet ovat työvälineitä. Siksi niiden on erityissäännösten lisäksi täytettävä työvälineasetuksen (403/2008) yleiset vaatimukset.

Niiden mukaan kaikkien työvälineiden on oltava:

• käyttötarkoitukseensa sopivia
• asianmukaisesti huollettuja ja turvallisessa kunnossa
• vain sellaisten henkilöiden käyttämiä, valvomia tai hallinnoimia, jotka ovat saaneet riittävästi tietoa, opetusta ja ohjausta

Nostosäännökset koskevat monenlaisia laitteita. Esimerkkejä:

• nosturit, kuten ajoneuvonosturit, siltanosturit ja torninosturit
• nostimet sekä kaikentyyppiset trukit
• yksinkertaiset järjestelmät, kuten työmaalla ämpärin nostoon käytettävä köysi ja väkipyörä tai ravintolan tarjoiluhissi
• ajoneuvonostimet ja ajoneuvojen takalaitanostimet
• kuorma-autojen kuormausnosturit
• henkilönostimet ja julkisivujen huoltokorit
• tavara- ja henkilöhissit sekä potilasnostimet
• nostoon käytettävät vinssit, mutta eivät taakkojen vetämiseen maata pitkin käytettävät

Trukit ovat yleisimpiä nostolaitteita, ja ne ovat myös useimmin osallisina vakavissa tapaturmissa. Jokaisessa trukissa on nostokykykilpi, josta näkyy, kuinka paljon se voi nostaa tietyllä kuorman painopiste-etäisyydellä ja nostokorkeudella. Nostokyky ei ole yksi kiinteä luku. Jos taakka on tavallista pidempi, jolloin sen painopiste on kauempana haarukoilla, tai jos se nostetaan korkeammalle, trukki voi nostaa vähemmän ennen kuin se kaatuu eteenpäin.

Myös lisälaitteen, kuten puristimen tai sivusiirtolaitteen, asentaminen muuttaa nostokykyä, ja trukissa on silloin oltava tätä lisälaitetta koskeva päivitetty kilpi. Pidä taakka tiiviisti kuormatukea vasten, aja haarukat alhaalla ja taaksepäin kallistettuina äläkä koskaan nosta tai laske taakkaa kääntyessäsi. Trukkia saa ajaa vain koulutettu kuljettaja, jolla on siihen lupa, ja trukki on tarkistettava jokaisen vuoron alussa.

Kurottajassa yhdistyvät trukki ja nosturi. Sen puomi ulottuu eteen- ja ylöspäin, minkä vuoksi se on erittäin hyödyllinen rakennustyömailla ja maatiloilla, mutta myös helppo kaataa. Turvallinen kuorma riippuu siitä, kuinka pitkälle puomi on ajettu ulos ja kuinka korkealle se on nostettu, joten jokaisella kurottajalla on kuormataulukko kutakin siihen kiinnitettävää lisälaitetta varten. Monissa on kuormamomentin valvontalaite, joka varoittaa kuljettajaa, kun kone lähestyy rajaansa.

Tätä laitetta ei saa koskaan ohittaa tai kytkeä pois päältä. Kun kurottajaan asennetaan koukku, nostopuomi tai vinssi riippuvien taakkojen nostamista varten, sitä käytetään nosturina, ja nosto on suunniteltava ja tarvittaessa käytettävä koulutettua nostomiestä. Käytä tukijalkoja, jos koneessa on ne, sijoita kone tukevalle, tasaiselle alustalle äläkä koskaan aja puomi ylhäällä tai ulkona, ellei valmistaja salli sitä. Kuljettaja tarvitsee koulutuksen juuri siihen koneeseen ja niihin lisälaitteisiin, joita hän käyttää.

Hoivakodeissa, sairaaloissa ja ihmisten omissa kodeissa nostimilla siirretään ihmisiä, jotka eivät pysty liikkumaan itse. Koska taakkana on ihminen, laitteen pettäminen voi aiheuttaa vakavan vamman, ja nämä nostimet ja niiden nostoliinat on tarkastettava säännöllisesti valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jokaiselle henkilölle on tehtävä oma arviointi, jossa kerrotaan, mitä nostinta, minkä tyyppistä nostoliinaa ja mitä kokoa käytetään. Liian suuresta liinasta henkilö voi luiskahtaa läpi, ja liian pieni voi aiheuttaa epämukavuutta ja vammoja.

Nostoliinan on myös sovittava nostimen ripustuskaareen. Tarkista ennen jokaista käyttöä, että nostin liikkuu tasaisesti, akku on ladattu, hätälasku toimii eikä nostoliinassa ole rispaantumista, vaurioituneita ompeleita tai puuttuvaa merkintää. Noudata hoitosuunnitelmaa ja työpaikan ohjetta siitä, montako työntekijää tarvitaan. Puhu henkilölle koko noston ajan äläkä koskaan jätä häntä yksin nostimen varaan.

Jakeluajoneuvoihin asennetut perälautanostimet ovat nostolaitteita, ja ne aiheuttavat yllättävän paljon tapaturmia. Suurimmat vaarat ovat putoaminen perälaudan reunalta, jalkojen jääminen puristuksiin perälaudan ja ajoneuvon korin tai maan väliin sekä rullakoiden tai kärryjen vieriminen perälaudalta. Käyttäjien on oltava koulutettuja, ja heidän tulee seistä valmistajan ohjeiden osoittamassa paikassa, yleensä erossa perälaudan reunasta ja saranasta.

Perälaudan ulkoreunan vierintäesteet on nostettava ylös ennen kuin rullakoita tai kärryjä siirretään perälaudalle. Älä koskaan ylitä merkittyä suurinta sallittua kuormaa, ja pidä sivulliset poissa perälaudan läheltä sen liikkuessa, etenkin vilkkailla kaduilla. Jos ihmisiä kulkee perälaudan mukana osana työtä, sitä käytetään henkilöiden nostamiseen, ja sitä koskevat henkilöiden nostamiseen käytettävän laitteen tarkastusvaatimukset. Tarkista hallintalaitteet, varoituslaitteet ja vierintäesteet jokaisen vuoron alussa.

Tavarahissit ja pientavarahissit siirtävät tavaraa kerrosten välillä myymälöissä, varastoissa, ravintoloissa ja sairaaloissa. Pelkästään tavaralle tarkoitettua hissiä ei ole suunniteltu kuljettamaan ihmisiä, ja siinä on oltava siitä selvä merkintä. Älä koskaan matkusta sellaisessa edes lyhyttä matkaa, sillä siitä voivat puuttua matkustajia suojaavat turvalaitteet. Kerrostasojen porteissa tai ovissa on lukitukset, joten hissi ei voi liikkua portin ollessa auki eikä portti voi avautua, ellei hissi ole kyseisessä kerroksessa.

Älä koskaan yritä ohittaa lukitusta, ja ilmoita portista, joka avautuu, vaikka hissikori ei ole kohdalla. Älä koskaan työnnä päätä, käsivartta tai kättä pientavarahissin kuiluun, äläkä lähetä sillä mitään merkittyä enimmäiskuormaa raskaampaa. Pidä lastausalue vapaana, sulje luukku kunnolla ja ilmoita epätavallisista äänistä tai nykivästä liikkeestä. Nämä hissit tarvitsevat säännölliset tarkastukset kuten muutkin nostolaitteet.

Käsikäyttöiset ketjutaljat ja viputaljat ovat yksinkertaisia ja helposti siirrettäviä, ja niitä käytetään laajalti korjaamoissa, rakennustyömailla ja kunnossapitotöissä. Yksinkertaisuus voi johtaa huolimattomaan käyttöön. Ketjutalja on vain niin turvallinen kuin kohta, josta se riippuu, joten palkin, silmukan tai rakenteen, johon se kiinnitetään, on tiedettävä kestävän taakan ja taljan yhteispainon. Älä koskaan ripusta taljaa putkistoon, kaapelihyllyyn tai kattorakenteeseen, ellei rakennesuunnittelija tai muu pätevä henkilö ole vahvistanut, että se soveltuu siihen.

Tarkista ennen käyttöä ketjut vaurioiden varalta, koukut avautumisen tai muodonmuutosten varalta sekä koukkujen salvat. Älä koskaan jatka viputaljan vipua putkella tai tangolla saadaksesi lisää voimaa; jos talja ei liiku käsivoimin, taakka on todennäköisesti liian raskas tai juuttunut. Pidä kuormaketju suorana ja kiertymättömänä äläkä koskaan kierrä sitä taakan ympärille.

Monissa tehtaissa ja korjaamoissa käytetään siltanostureita, joita ohjataan nosturista riippuvalla ohjaimella, jolloin kuljettaja kävelee taakan mukana. Kuljettaja on silloin itse vaara-alueella. Tarkista jokaisen vuoron alussa, että hallintalaitteet on merkitty selvästi, hätäpysäytys toimii ja ylärajakytkin pysäyttää koukun ennen kuin se osuu nosturiin. Katso ennen nostoa kulkureitti ihmisten, esteiden ja samalla radalla olevien muiden nostureiden varalta.

Nosta taakka juuri ja juuri irti lattiasta ja siirrä sitä sitten hitaasti kävellen taakan vieressä tai takana, ei koskaan sen edessä tai alla. Pidä ohjaimen kaapeli erossa taakasta. Vältä äkillisiä liikkeellelähtöjä ja pysähdyksiä, jotka saavat taakan heilumaan. Älä koskaan jätä taakkaa riippumaan, kun poistut ohjaimen luota. Nosturia saavat käyttää vain siihen koulutetut, ja nosturiin on merkittävä sen suurin sallittu kuorma.

Nostoapuvälineillä taakka kiinnitetään nostolaitteeseen. Myös ne kuuluvat säännösten piiriin, ja ne on otettava huomioon vaarojen arvioinnissa, koska ne ovat jokaisen noston keskeinen osa.

Esimerkkejä nostoapuvälineistä:

• yksi- tai monihaaraiset ketjut
• kuitu- ja köysiraksit
• silmukkaruuvit, sakkelit ja koukut
• nostopalkit
• magneetti- ja alipainetarttujat

Alipaine- ja magneettinostimet pitävät taakan kiinni imulla tai magneettivoimalla ilman rakseja. Ne ovat nopeita ja tehokkaita, mutta jos alipaine tai magneettisuus katoaa, taakka voi pudota välittömästi. Alipainenostimessa tulee olla varasäiliö tai muu laite, joka ylläpitää alipainetta niin kauan, että taakka ehditään laskea, sekä varoitus, joka hälyttää alipaineen laskiessa. Sähkömagneetissa tulee olla akkuvarmistus ja hälytys sähkökatkon varalta.

Pitovoima riippuu itse taakasta. Karhea, huokoinen, kaareva, öljyinen tai maalattu pinta heikentää imukupin pitoa. Magneetti pitää heikommin ohutta, kuumaa tai pinnoitettua terästä tai silloin, kun välissä on ilmarako. Merkitty nostokyky saavutetaan siis vain valmistajan ilmoittamissa olosuhteissa. Tarkista imukupit ja tiivisteet vaurioiden varalta ennen käyttöä, pidä taakka matalalla äläkä koskaan päästä ketään tällä tavoin kannatellun taakan alle.

Kaikki nostolaitteella nostettava, laskettava tai siirrettävä on taakkaa, oli se elollista tai ei. Esimerkkejä:

• säkit, pussit, laatikot ja kuljetuslaatikot
• paikalleen tai pois nostettavat koneet ja työvälineet
• vaihtolavat, kuormalavat ja lavatelineet
• ihmiset ja eläimet

Taakkaan pysyvästi tai puolipysyvästi kiinnitettyjä nostopisteitä, kuten vaihtolavan kyljen nostokorvakkeita, pidetään osana taakkaa.

Osaan laitteista ei sovelleta nostotyön erityissäännöksiä, mutta työvälineiden yleiset säännökset koskevat niitäkin. Esimerkkejä:

• kippiautot
• rullaovet ja kuljetinhihnat
• liukuportaat ja liukukäytävät
• putoamissuojaimet
• hammaslääkärin tuolit

Pääasiassa yleisön käyttämät henkilöhissit, kuten kauppakeskusten hissit, kuuluvat Suomessa hissejä koskevan erityislainsäädännön piiriin (valvoja Tukes), mutta niitäkin on huollettava ja tarkastettava. Laivojen omista laitteista säädetään merenkulkua koskevassa lainsäädännössä.

Oli kyseessä varaston trukki, työmaan nosturi, ravintolan tarjoiluhissi tai hoivakodin potilasnostin, jokaiseen nostoon liittyy vaaroja. Tyypillisiä riskejä ovat:

• mekaaniset vaarat, kuten liikkuvat osat, terävät reunat, kuumat tai kylmät osat ja puristumiskohdat
• väärien laitteiden tai apuvälineiden valinta, usein koska valinnan tekee kouluttamaton henkilö
• noston suunnittelun tai valvonnan laiminlyönti
• laitteiden tai apuvälineiden viat tai pettäminen
• väärinkäytöstä tai laitteen pettämisestä johtuva taakan putoaminen

Muita riskejä ovat:

• putoaminen henkilöitä nostettaessa, esimerkiksi hoitotyössä tai henkilönostimia käytettäessä
• puristumisvammat, kun nostolaitteita ei hallita asianmukaisesti huonon koulutuksen, puutteellisen valvonnan tai väärinkäytön vuoksi
• laitteiden vaurioituminen ja kompastumisvaarat, kun laitteita ei käytetä ja säilytetä oikein

Kurssin loppuosassa tarkastellaan näitä riskejä tarkemmin sekä niiden hallintaa.