Huurujen, tulipalon ja räjähdysten lisäksi hitsaus altistaa monille fysikaalisille vaaroille. Niitä ovat valokaaren voimakas säteily, kuuman metallin ja roiskeiden aiheuttamat palovammat, hitsausvirtapiirin sähköisku, oheistöiden melu ja tärinä sekä raskaiden kappaleiden käsittelyn ja vilkkaassa hallissa liikkumisen arkiset riskit.

Tässä osiossa käsitellään jokainen näistä vaaroista, niiden aiheuttamat haitat ja varotoimet niiden hallitsemiseksi.

Tämän osion jälkeen osaat:

• Selittää, miten valokaaren säteily aiheuttaa hitsaajan silmätulehduksen ja ihon palovammoja ja miten lähellä olevia suojataan.
• Kuvata, miten kuuman metallin, roiskeiden ja kipinöiden aiheuttamat palovammat ehkäistään.
• Tunnistaa olosuhteet, jotka lisäävät sähköiskun vaaraa, ja varotoimet, jotka vähentävät sitä.
• Tunnistaa hitsaustyön melu- ja tärinävaarat, käsin tehtävien nostojen ja siirtojen vaarat sekä liukastumis- ja kompastumisvaarat.

Hitsauksen valokaari säteilee voimakasta ultravioletti- ja infrapunasäteilyä sekä erittäin kirkasta valoa.

Hitsaajan silmätulehdus eli sarveiskalvotulehdus (fotokeratiitti) johtuu valokaaren ultraviolettisäteilystä. Lyhytkin suojaamaton vilkaisu voi aiheuttaa sen. Tuntuu kuin silmissä olisi hiekkaa, ja oireina on kipua, kyynelvuotoa ja valonarkuutta. Oireet ilmaantuvat yleensä useiden tuntien kuluttua.

Infrapunasäteily voi vaurioittaa silmiä ajan myötä. Hitsaajan silmätulehduksen saaneen on hakeuduttava lääkäriin.

• Suojaa silmäsi hitsausmaskilla tai -kilvellä, jossa on menetelmään ja hitsausvirtaan sopivan tummuusasteen suodatin. Tavalliset aurinkolasit eivät suojaa lainkaan.
• Ultraviolettisäteily polttaa myös paljaan ihon kuin paha auringonpolttama. Pidä iho peitettynä, hihat alhaalla ja kaulus kiinni.
• Myös lähellä olevat ovat vaarassa. Rajaa hitsauspaikat suojaseinillä tai -verhoilla ja pidä muut poissa.
• Älä koskaan katso valokaarta ilman oikeaa silmiensuojainta.

Hitsatut kappaleet, puikonpätkät ja roiskeet pysyvät kuumina pitkään sen jälkeen, kun ne ovat lakanneet hehkumasta. Palovammat ovat yleisimpiä hitsausvammoja, tavallisesti käsissä, kyynärvarsissa, kaulassa ja jaloissa.

• Käytä paloa hidastavaa vaatetusta, jossa ei ole lahkeenkäänteitä tai avoimia taskuja, joihin kipinät voisivat jäädä.
• Käytä nahkaisia hitsauskäsineitä ja turvajalkineita, joiden päällä lahkeet ovat.
• Käsittele kuumia kappaleita pihdeillä.
• Merkitse kuumat kappaleet, äläkä koskaan nosta paljain käsin metallia, joka vain näyttää jäähtyneeltä.

Hitsausvirtapiiri voi antaa vaarallisen sähköiskun. Vaara kasvaa jyrkästi, kun hitsaaja:

• on märkä tai hikinen tai työskentelee kosteissa olosuhteissa
• työskentelee ahtaassa tilassa, kuten säiliössä
• on metallin ympäröimä tai makaa tai polvistuu teräsrakenteiden päällä
• työskentelee korkealla, missä pienikin sähköisku voi aiheuttaa putoamisen

Kuivat käsineet, kuivat vaatteet ja eristävät matot vähentävät vaaraa.

Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) ja työvälineasetus (403/2008) edellyttävät, että sähkölaitteet suunnitellaan, asennetaan, huolletaan ja niitä käytetään niin, ettei niistä aiheudu vaaraa. Käytännössä:

• Käytä hyväkuntoisia hitsauslaitteita, joiden kaapelit ja puikonpitimet ovat täysin eristettyjä.
• Kytke maadoituskaapeli eli paluujohdin suoraan työkappaleeseen mahdollisimman lähelle hitsiä.
• Katkaise virta ennen puikon vaihtoa, jos mahdollista.
• Käytä vaarallisissa paikoissa vaihtovirtalaitteissa tyhjäkäyntijännitteen alennuslaitetta (VRD).
• Älä koskaan kiedo hitsauskaapelia vartalosi ympäri.

Hiilikaaritalttaus, plasmaleikkaus, hionta ja vasarointi voivat olla hyvin äänekkäitä.

Meluasetuksen (VNa 85/2006) mukaan työnantajan on arvioitava riski ja ryhdyttävä toimiin, kun päivittäinen altistus saavuttaa 80 dB(A). Kun 85 dB(A) ylittyy, kuulonsuojaimia on käytettävä ja melualueet on merkittävä.

Melun aiheuttama kuulovaurio on pysyvä, mutta se voidaan ehkäistä.

Hiomakoneet, kuonavasarat ja neulavasarat aiheuttavat käsiin kohdistuvaa tärinää. Säännöllinen altistuminen voi johtaa tärinätautiin, joka aiheuttaa pistelyä, puutumista, kipua ja valkosormisuutta ja voi muuttua pysyväksi.

Tärinäasetus (VNa 48/2005) edellyttää myös tärinäaltistuksen arviointia ja hallintaa.

Käytä vähätärinäisiä työkaluja, rajoita niiden käyttöaikaa, pidä ne kunnossa ja ilmoita oireista ajoissa.

Hitsaajat siirtävät säännöllisesti raskaita levyjä, teräsprofiileja, kaasupulloja ja laitteita.

Käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja koskevan päätöksen (VNp 1409/1993) mukaan käsin tehtävää siirtoa, johon liittyy vammautumisen vaara, on vältettävä esimerkiksi mekaanisten apuvälineiden avulla. Jos sitä ei voida välttää, riski on arvioitava ja sitä on vähennettävä.

Käytä nostoapuvälineitä, nostureita, kärryjä ja yhteisnostoja. Suunnittele reitti ja aseta työkappale mukavalle korkeudelle sen sijaan, että hitsaisit pitkään hankalissa asennoissa.

Lattialla lojuvat hitsauskaapelit, kaasuletkut, leikkuujätteet ja roiskeet aiheuttavat usein kompastumisia. Kompastuminen tulityön lähellä tai korkealla voi olla vakava.

• Vedä kaapelit seinien viertä tai ylhäältä, ja käytä kulkuteiden poikki kaapelisuojia.
• Pidä lattia vapaana leikkuujätteistä ja puikonpätkistä.
• Siivoa säännöllisesti vuoron aikana.

Hyvä järjestys vähentää myös osiossa 4 käsiteltyä palovaaraa.