Hitsaus on teollisuuden yleisimpiä liittämismenetelmiä ja samalla yksi vaarallisimmista. Yhteen työhön voi liittyä voimakas kuumuus, ultravioletti- ja infrapunasäteily, myrkylliset huurut ja kaasut, sähkö, paineistetut kaasut, palovaara ja kuuma metalli.

Joka vuosi hitsaajat ja lähellä työskentelevät saavat palovammoja, silmävammoja, keuhkosairauksia ja sähköiskuja. Pahimmillaan seurauksena on kuolemaan johtavia tulipaloja ja räjähdyksiä. Useimmat näistä voidaan estää asianmukaisella koulutuksella, hallintakeinoilla ja valvonnalla.

Kurssi on tarkoitettu hitsaajille, työnjohtajille ja esimiehille. Tämän osion jälkeen osaat:

• tunnistaa hitsauksen tärkeimmät terveys- ja turvallisuusvaarat
• kertoa, mitkä keskeiset säädökset koskevat hitsaustyötä
• kuvata työnantajien ja hitsaajien lakisääteiset velvollisuudet
• selittää, miksi riskinarviointi ja turvalliset työtavat ovat välttämättömiä

Hitsauksen vaarat jaetaan yleensä kahteen ryhmään:

• Terveysvaarat, kuten huurut, säteily ja melu. Ne voivat aiheuttaa pitkäaikaisia sairauksia, jotka saattavat ilmetä vasta vuosien päästä.
• Turvallisuusvaarat, kuten tulipalo, sähköisku ja räjähdys. Ne voivat aiheuttaa välittömän, vakavan vamman.

Koska useita vaaroja on usein samanaikaisesti, hitsauksen riskejä on hallittava monikerroksisesti niin, että useampi hallintakeino toimii yhdessä.

Tällä kurssilla käsitellään jokaista näistä vaaroista yksityiskohtaisesti:

• Huurut ja kaasut. Myrkylliset metallihuurut ja kaasut vaurioittavat keuhkoja, ja hitsaushuurut voivat aiheuttaa syöpää.
• Tulipalo ja räjähdys. Kipinät, kuuma metalli ja syttyvät ilmaseokset voivat sytyttää tulipaloja ja aiheuttaa räjähdyksiä.
• Säteily ja kuumuus. Ultravioletti- ja infrapunasäteily aiheuttavat silmävammoja ja ihon palovammoja.
• Sähkö. Hitsausvirtapiiri voi antaa vaarallisen sähköiskun.
• Paineistetut kaasut. Kaasupullot voivat aiheuttaa tulipaloja, räjähdyksiä ja tukehtumisen.

Hitsaaja on suurimmassa vaarassa, mutta ei ainoa. Vahinkoa voivat kärsiä myös:

• lähellä työskentelevät, joihin huurut, valokaaren valo ja kipinät voivat vaikuttaa
• oppisopimusopiskelijat ja uudet työntekijät, jotka eivät välttämättä vielä tunnista vaaroja
• kunnossapitohenkilöstö ja urakoitsijat, jotka tekevät korjauksia työpaikalla
• muissa tiloissa olevat, jos tulipalo syttyy työn päättymisen jälkeen

Hitsausta tehdään tehtaissa, korjaamoissa, telakoilla, maatiloilla, autokorjaamoissa ja rakennustyömailla, joten riskit vaihtelevat paljon.

Suomessa hitsausturvallisuutta säätelee ensisijaisesti työturvallisuuslaki (738/2002). Sen mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (8 §) ja otettava huomioon myös muut työpaikalla olevat.

Tarkempia velvoitteita on valtioneuvoston asetuksissa työvälineistä (403/2008), melusta (85/2006) ja räjähdysvaarallisista tiloista (576/2003), valtioneuvoston asetuksessa henkilönsuojaimista (427/2021) sekä sähköturvallisuuslaissa (1135/2016). Hitsaushuuruja koskee asetus kemiallisista tekijöistä (715/2001), ja huurujen syöpävaarallisten aineiden osalta myös syöpävaarallisia tekijöitä koskeva sääntely, kuten ASA-laki (452/2020).

Suomessa työturvallisuuslainsäädännön noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen (1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirasto). Tarkastajat voivat tarkastaa työpaikkoja, tutkia tapaturmia, antaa toimintaohjeita ja kehotuksia, tehdä uhkasakolla tehostettuja velvoittavia päätöksiä, kieltää vaarallisen työn ja tehdä ilmoituksen poliisille. Työturvallisuusrikoksesta voi seurata sakkoa tai vankeutta (rikoslaki 47:1).

Lain tuntemattomuus ei vapauta vastuusta. Sekä työnantajilla että työntekijöillä on lakisääteisiä velvollisuuksia, ja vakavista laiminlyönneistä voidaan rangaista sekä yksittäisiä henkilöitä että yrityksiä (yhteisösakko).

Työnantajan on:

• tehtävä hitsaustyöstä asianmukainen ja riittävä riskinarviointi (TTL 10 §)
• järjestettävä turvalliset laitteet, ilmanvaihto ja turvallinen työympäristö
• annettava tietoa, opetusta ja ohjausta sekä valvottava työtä (TTL 14 §)
• hankittava ja pidettävä kunnossa sopivat henkilönsuojaimet maksutta (TTL 15 §)
• seurattava altistumista ja järjestettävä tarvittaessa terveystarkastukset työterveyshuollossa
• käsiteltävä työturvallisuusasiat työntekijöiden kanssa työsuojeluyhteistoiminnassa

Hitsaajana sinun on (TTL 18–21 §):

• huolehdittava käytettävissäsi olevin keinoin omasta ja muiden turvallisuudesta
• käytettävä laitteita, kohdepoistoa ja henkilönsuojaimia saamasi koulutuksen ja ohjeiden mukaisesti
• noudatettava turvallisia työtapoja ja lupamenettelyjä, kuten tulityölupaa
• ilmoitettava vioista, vaurioista ja vaarallisista olosuhteista heti
• pidättäydyttävä poistamasta turva- ja suojalaitteita, estämästä niiden käyttöä tai käyttämästä niitä väärin
• noudatettava työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita ja toimittava yhteistyössä työturvallisuuden edistämiseksi

Riskinarviointi on huolellinen tarkastelu siitä, mikä voi aiheuttaa vahinkoa, jotta voidaan päättää, ovatko varotoimet riittävät. Vaiheet ovat: tunnista vaarat, selvitä kuka voi vahingoittua ja miten, arvioi riskit ja päätä hallintakeinoista, kirjaa merkittävät havainnot ja tarkista arviointi säännöllisesti.

Hitsauksessa arvioinnissa on otettava huomioon menetelmä, materiaalit ja mahdolliset pinnoitteet, työpaikka, erityisesti ahtaat tilat ja ulkotyömaat, ilmanvaihto, palovaara ja se, keitä muita lähellä on.

Hallintakeinot valitaan järjestyksessä tehokkaimmasta alkaen:

• Poista vaara. Tämä on tehokkain keino, ja sitä on harkittava ensimmäisenä. Käytä esimerkiksi pulttiliitoksia hitsauksen sijaan.
• Korvaa menetelmä tai materiaali vähemmän vaarallisella.
• Käytä teknisiä ratkaisuja, kuten kohdepoistoa.
• Käytä hallinnollisia keinoja, kuten turvallisia työtapoja ja lupamenettelyjä.
• Järjestä henkilönsuojaimet viimeisenä suojakeinona.

Henkilönsuojain suojaa vain käyttäjäänsä ja vain silloin, kun se on oikeaa tyyppiä, sopiva ja oikein käytetty.