Tähän mennessä olet oppinut tärkeimmät laikkatyypit ja niiden käytön, keskeiset lakisääteiset varotoimet, riskien arvioinnin sekä laikkojen turvallisen varastoinnin, asentamisen, käytön ja oikaisun.

Tässä viimeisessä osiossa käsitellään hiomalaikkatyön muut keskeiset vaarat. Osio on hyödyllinen kaikille, jotka varastoivat, asentavat, käyttävät tai oikaisevat laikkoja.

Tapaturmavaaran lisäksi on muistettava vakavat terveysriskit. Tässä osiossa käydään läpi suojautuminen hionta- ja katkaisupölyltä sekä tärinän ja melun vaarat. Ne kaikki aiheuttavat vähitellen kehittyviä ja usein pysyviä vaurioita.

Lisäksi käsitellään silmä- ja kasvovammat, palovaarat ja tulityöt, sähköturvallisuus, käsikoneet, perehdytys ja tarkastukset, tapaturmista ilmoittaminen sekä ensiapu ja toiminta hätätilanteessa.

Tässä osiossa käsitellään:

• tärkeimmät vaarat lyhyesti
• silmä- ja kasvovammojen ehkäisy
• haitallinen pöly ja hengityksensuojaus
• tärinä ja tärinäoireyhtymä
• melun vähentäminen ja hallinta
• palovaarat ja tulityöluvat
• sähköturvallisuus
• käsikäyttöiset hioma- ja katkaisukoneet
• perehdytys, yhteistoiminta ja tarkastukset
• tapaturmista ja vaaratilanteista ilmoittaminen
• ensiapu ja toiminta hätätilanteessa

Hiomalaikkatyön tärkeimmät turvallisuusvaarat ovat:

• laikan rikkoutuminen ylinopeuden, vääntymisen, vaurion, virheellisen asennuksen tai väärän käyttötarkoituksen vuoksi
• puristuminen laikan ja työtuen tai muiden liikkuvien osien väliin
• silmä- ja kasvovammat rikkoutuneesta laikasta tai lentävistä metalli- ja hiomahiukkasista
• käsikatkaisukoneen takapotku, kun laikka juuttuu leikkuuseen
• tulipalo, kun kipinät osuvat palavaan materiaaliin
• sähköisku vaurioituneista johdoista, pistotulpista tai kytkimistä

Nämä vaarat aiheuttavat äkillisiä vammoja. Niitä hallitaan pääosin osiossa 3 opituilla keinoilla: oikea laikka, oikea asennus, suojukset, työtuet ja turvalliset työtavat.

Muut hiomalaikkatyön vaarat ovat terveysvaaroja, ja ne vaikuttavat hitaammin:

• hiomapölyn hengittäminen: pölyssä voi olla metallihiukkasia, hioma-ainetta ja betonia tai kiveä katkaistaessa hengitettävää kiteistä piidioksidia (kvartsia)
• kuulovaurio kuukausien ja vuosien voimakkaasta melusta
• tärinäoireyhtymä, jonka aiheuttavat tärisevät käsikoneet ja työkappaleen pitäminen käsin laikkaa vasten
• metallintyöstö- ja jäähdytysnesteiden aiheuttamat iho-ongelmat, kuten ihottuma

Nämä vaarat aiheuttavat harvoin ilmoitettavan tapaturman. Sen sijaan ne aiheuttavat pysyviä haittoja – kuuroutta, keuhkovaurioita ja käsiä, jotka eivät enää toimi kunnolla – jotka paljastuvat vasta vuosien kuluttua. Siksi riskien arvioinnin on katettava ne, ja siksi tämän osion keinot ovat tärkeitä.

Lähes kaikessa hionnassa sinkoutuu hiukkasia, jotka lentävät hyvin suurella nopeudella. Hioma-aineen, metallin tai muun materiaalin osuminen silmiin tai kasvoihin voi aiheuttaa vakavan vamman.

Useimpiin pylväs- ja penkkihiomakoneisiin voidaan asentaa kiinteä läpinäkyvä suojakilpi laikan yläpuolelle. Se on erityisen hyödyllinen, kun konetta käyttävät monet ihmiset lyhyitä aikoja. Suojakilven on oltava karkaistua tai laminoitua lasia tai muuta lujaa läpinäkyvää materiaalia, se pidetään puhtaana ja vaihdetaan, kun pinta on kuoppainen.

Suojakilpi ei korvaa henkilökohtaista silmiensuojainta. Kaikessa hionnassa ja katkaisussa tarvitaan silmiensuojain ja katkaisutyössä lisäksi kasvosuojain. Suositus on vähintään iskunkestävyysluokan EN 166 B (keskisuuri energia) umpisuojalasit tai kasvosuojain; tavalliset sankamalliset suojalasit eivät riitä hiontaan.

Jos silmään menee jotain, älä hiero silmää äläkä yritä poistaa siihen juuttunutta hiukkasta. Huuhtele puhtaalla vedellä tai silmähuuhteella ja vie henkilö mahdollisimman pian lääkäriin tai päivystykseen. Huolimaton toiminta voi pahentaa vammaa huomattavasti.

Hiomalaikoista irtoavat hiukkaset voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Hiomapöly voi vaurioittaa keuhkoja, ja kiven, tiilen tai betonin katkaisussa vapautuu hengitettävää kvartsipölyä, joka aiheuttaa silikoosia ja keuhkosyöpää.

Ensimmäinen askel on vähentää pölyä syntylähteellä valitsemalla oikea laikka. Väärä tuote tuottaa paljon pölyä ja roskaa. Työnantajan kannattaa kysyä laikan valmistajalta, mikä laikka sopii kuhunkin työhön.

Useimpiin käsi- ja kiinteisiin hiomakoneisiin voidaan liittää kohdepoisto: kiinteään koneeseen poistohuuva ja käsikoneeseen imusuojus ja -letku. Kohdepoisto järjestetään kaikkiin säännöllisesti käytettäviin koneisiin, ja kiven ja betonin katkaisussa voidaan käyttää lisäksi kastelua, jos kone ja laikka soveltuvat märkäkäyttöön.

Työnantajan vastuulla on, että hioma- ja katkaisukoneissa on sopiva kohdepoisto, että se tarkastetaan ja huolletaan ja että sitä myös käytetään (VNa 715/2001).

Jos kohdepoisto ei riitä pölyn hallintaan tai sitä ei ole, hioma- ja katkaisukoneiden käyttäjille on annettava sopivat hengityksensuojaimet.

Sopivia hengityksensuojaimia ovat:

• standardin EN 149 mukaiset kertakäyttöiset suodattavat puolinaamarit, luokka FFP2 tai kvartsi- ja hienolle metallipölylle FFP3
• uudelleenkäytettävät puoli- tai kokonaamarit P2- tai P3-hiukkassuodattimin
• moottoroidut puhallinsuojaimet pitkäkestoiseen tai raskaaseen työhön; ne ovat myös mukavampia eivätkä (huppu- ja kypärämallit) edellytä tiivistä istuvuutta kasvoilla

On tiedettävä, mitä materiaalia katkaistaan tai hiotaan, sillä osa vaatii parempaa suojausta kuin toiset. Hiontatyön riskien arvioinnissa on määritettävä käytettävä hengityksensuojain.

Jokaiselle tiiviisti istuvan suojaimen käyttäjälle on tehtävä sovitustesti. Kasvoille tiivistymätön naamari ei juuri suojaa, ja parta estää tiivistymisen kokonaan. Kaikki käyttäjät on opastettava suojaimen oikeaan käyttöön, ja uudelleenkäytettävien suojainten käyttäjien on osattava myös tarkastaa, huoltaa ja puhdistaa ne sekä tiedettävä, milloin suodattimet vaihdetaan.

Hionta ja katkaisu käsikoneilla voivat aiheuttaa tärinäoireyhtymän. Se vaurioittaa käsien ja käsivarsien verisuonia, hermoja, lihaksia ja niveliä ja aiheuttaa pistelyä, puutumista ja puristusvoiman heikkenemistä. Tunnetuin oire on valkosormisuus: sormet muuttuvat kylmässä valkoisiksi ja kipeiksi. Kehittynyt vaurio on pysyvä.

Tärinäoireyhtymä on vakava sairaus, ja työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus arvioida ja vähentää tärinäriskiä (VNa 48/2005). Käsiin kohdistuvan tärinän päivittäinen toiminta-arvo on 2,5 m/s² A(8) ja raja-arvo 5 m/s² A(8), jota ei saa koskaan ylittää (4 §). Riskiä voidaan vähentää:

• käyttämällä nykyaikaisia vähätärinäisiä koneita; valmistajan on ilmoitettava tärinäarvot ja suojautumisohjeet
• pitämällä laitteet kunnossa; jos kone tärisee tavallista enemmän, se pysäytetään ja syy selvitetään
• käyttämällä laadukkaita laikkoja ja pitämällä ne tasapainossa ja oikaistuina koko käyttöiän
• pitämällä laipat ja tukilaikat kunnossa ja vaihtamalla ne kuluneina tai vaurioituneina
• suunnittelemalla työ niin, että tärinäaltistus jakautuu: tauot ja työkierto rajoittavat jokaisen päivittäistä käyttöaikaa

Työnantajan kannattaa antaa jokaiselle hiomakoneiden käyttäjälle seuraavat ohjeet:

• Älä purista konetta tarpeettoman lujasti äläkä paina laikkaa liikaa. Anna työkalun tehdä työ.
• Vältä pitkiä yhtäjaksoisia käyttöjaksoja. Valmistaja ilmoittaa suurimmat yhtäjaksoiset käyttöajat; pidä kirjaa omasta käyttöajastasi.
• Käytä työhön sopivaa laikkaa. Sopimaton, kulunut tai epätasapainoinen laikka tärisee liikaa.
• Älä sivuuta tärinävaurion oireita, kuten pistelyä, puutumista tai kylmiä, valkoisia sormia. Ilmoita niistä ja hakeudu työterveyshuoltoon ajoissa, kun etenemisen voi vielä pysäyttää.
• Tärinän vaikutus pahenee kylmässä. Pidä kädet lämpiminä ja kuivina, käytä käsineitä ja liikuttele käsiä ja sormia säännöllisesti taukojen aikana.
• Älä tupakoi: tupakointi heikentää sormien verenkiertoa ja pahentaa tärinävaurioita.

Jos altistus ylittää toiminta-arvon, työnantajan on järjestettävä työterveyshuollon terveystarkastukset, jotta tärinäoireyhtymän varhaiset merkit havaitaan.

Hiomakoneet ovat usein meluisia. Käytössä oleva pylväshiomakone tuottaa noin 90–95 dB(A), ja terästä katkaiseva kulmahiomakone voi ylittää 100 dB(A). Molemmat ovat niin kovia, että työnantajan on ryhdyttävä toimiin.

Meluasetuksen (VNa 85/2006) mukaan päivittäisen melualtistuksen alempi toiminta-arvo on 80 dB(A), ylempi toiminta-arvo 85 dB(A) ja raja-arvo 87 dB(A); huippuäänenpaineen raja-arvo on 200 Pa eli noin 140 dB(C) (4 §). Alemmalla toiminta-arvolla kuulonsuojaimet on annettava saataville, ylemmällä niitä on käytettävä ja alue merkittävä. Raja-arvoa ei saa ylittää, kun kuulonsuojaimen vaikutus otetaan huomioon.

Haitallinen melu, jatkuva tai ajoittainen, aiheuttaa pysyviä kuulovaurioita, kuten kuuroutta ja tinnitusta eli jatkuvaa korvien soimista. Työnantajan on hallittava riski, ja työntekijän on käytettävä annettuja suojaimia.

Hiomakoneiden käyttö on otettava mukaan työpaikan melun arviointiin. Jos muita meluisia töitä ei ole, melu voidaan arvioida hiontatyön riskien arvioinnin osana. Muista, että kuulonsuojaimet voivat aiheuttaa muita vaaroja, kuten lähestyvän trukin tai palohälytyksen kuulematta jäämisen.

Riskien arviointi kertoo kunkin työn melutason ja sen, missä kuulonsuojaimia tarvitaan. Sopivat kuulonsuojaimet on annettava ja niitä on käytettävä, mutta melun vähentäminen menee aina edelle. Keinoja ovat:

• kaikkien altistuvien tunnistaminen, myös hiontapaikan lähellä työskentelevien eikä vain käyttäjän
• melun vähentäminen syntylähteellä: hiljaisemmat koneet, terävät ja hyvin oikaistut laikat, työkappaleen vaimentaminen sekä hiontapaikan koteloiminen tai suojaaminen
• kuulonsuojainalueiden merkitseminen, kun ylempi toiminta-arvo ylittyy
• työntekijöiden opastaminen melun vaaroista ja torjuntakeinoista
• riittävän vaimennuksen kuulonsuojaimet, kuten kupusuojaimet tai korvatulpat, ja niiden oikea käyttö koko altistuksen ajan
• kuulonsuojaimet myös meluisan työn lähellä oleville
• kuulontutkimukset työterveyshuollossa säännöllisesti ylemmän toiminta-arvon ylittävälle melulle altistuville

Materiaalista riippuen hionnassa ja katkaisussa syntyy kipinäsuihkuja. Tällainen työ on tulityötä, koska kipinät eli hehkuvat metallihiukkaset voivat lentää useita metrejä ja sytyttää palavan materiaalin vielä pitkään työn päättymisen jälkeen.

Hionnan ja katkaisun aiheuttamissa paloissa on tuhoutunut kokonaisia tehtaita, etenkin rakennusten huolto- ja korjaustöissä, kun kipinöitä on pudonnut yläpohjaan, eristeisiin tai varastoituihin materiaaleihin.

Hionta- ja katkaisutöitä suunnitellessa on mietittävä:

• Onko työalueella palavia materiaaleja, kuten liuottimia, polttoainetta, kaasupulloja, puuta, paperia, pakkauksia tai pölyä? Ne on poistettava tai suojattava kipinöiltä palopeitteillä tai suojaseinillä ennen aloittamista.
• Tarvitaanko tulityölupa? Lupa tarvitaan tilapäisellä tulityöpaikalla, kuten huolto- ja korjaustöissä ja kaikkialla erillisen hiontapaikan ulkopuolella. Tekijöillä on oltava tulitöiltä vaadittava erillinen koulutus.
• Onko kaikki tekijät opastettu tulityöluvan vaatimuksiin?
• Onko kaikki varotoimet tehty, esimerkiksi sopiva alkusammutin ulottuvilla ja tarvittaessa palovartija?
• Onko sovittu jälkivartioinnista ja alueen tarkastamisesta vähintään tunnin ajan työn päättymisen jälkeen, koska kytevä materiaali voi leimahtaa myöhemmin?

Sähkökäyttöisessä hiomakoneessa on monta osaa – moottori, kytkin, läpivienti, johto, pistotulppa ja pistorasia – ja jokainen on huollettava ja pidettävä kunnossa. Sähköviat aiheuttavat tulipaloja, sähköiskuja ja palovammoja, ja hiomakonetta käytetään usein juuri olosuhteissa, joissa sähköiskun vaara on suurin: kosteassa, ulkona ja johto vedettynä terävien reunojen ja lastujen yli.

Työnantajan kannattaa huomioida:

• Työmailla ja kosteissa tiloissa sähkötyökalut liitetään vikavirtasuojattuun syöttöön (30 mA), esimerkiksi työmaakeskukseen.
• kevyempiin töihin akkukäyttöiset hiomakoneet: ei roikkuvaa johtoa eikä verkkojännitteen sähköiskuvaaraa
• johtojen reititys niin, etteivät ne ole terävien reunojen, kuuman metallin, kipinöiden, veden tai liikenteen tiellä
• 230 voltin hioma- ja katkaisukoneissa käytetään aina 30 mA:n vikavirtasuojaa, ja sen toiminta testataan säännöllisesti
• siirrettävien sähkölaitteiden säännöllinen tarkastus pätevän henkilön tekemänä sekä käyttäjän silmämääräinen tarkastus ennen jokaista käyttöä: johto, pistotulppa, runko ja kytkin

Käsikäyttöisiä hioma- ja katkaisukoneita, ennen kaikkea kulmahiomakonetta, käytetään lähes kaikkialla, ja niiden osuus hiomalaikkatapaturmista on suuri. Turvallisuuden kannalta tärkeää on:

• käsikoneiden säännöllinen puhdistus ja huolto
• suojuksen oikea asennus ja säätö laikan ja vartalon väliin; ilman suojusta konetta ei saa käyttää
• koneeseen ja tukilaikkaan merkityn nopeuden tarkistaminen: laikan suurin sallittu nopeus ei saa olla koneen nopeutta pienempi
• työhön oikea laikka: katkaisulaikalla ei hiota eikä hiomalaikalla katkaista, eikä koneeseen asenneta suurempaa laikkaa kuin mihin kone on suunniteltu
• työkappaleen tukeva kiinnittäminen; älä koskaan pidä sitä kädessä tai jalan alla
• pitokytkimen säännöllinen tarkistaminen: moottorin veto lakkaa, kun kytkin vapautetaan, mutta laikka voi jatkaa pyörimistä; kytkintä ei koskaan teipata tai kiilata päälle
• työalueen lattian pitäminen puhtaana ja vapaana
• vääntynyttä, lohjennutta tai vanhentunutta laikkaa ei koskaan käytetä
• koneen pitäminen tukevasti molemmin käsin sivukahvaa käyttäen ja seisominen niin, ettei takapotku heitä laikkaa vartaloa kohti
• sähköjohdon pitäminen turvallisessa paikassa, kaukana laikasta, kuumasta metallista, kipinöistä ja terävistä reunoista
• laikan antaminen pysähtyä kokonaan ennen koneen laskemista käsistä
• sopivat henkilönsuojaimet: silmien- ja kasvojensuojaimet, käsineet, kuulonsuojaimet ja tarvittaessa hengityksensuojain

Työnantajan on perehdytettävä työntekijät työturvallisuuteen ja työvälineiden turvalliseen käyttöön (TTL 14 §). Hiomalaikoissa se tarkoittaa erityistä perehdytystä jokaiselle asentajalle, oikaisijalle ja käyttäjälle sekä kertausta säännöllisesti ja aina, kun laitteet tai työtavat muuttuvat.

Työnantajan on varmistettava, että turvallisuustieto on saatavilla ja ymmärretty, esimerkiksi säännöllisillä turvavarteilla ja palavereilla, ja käsiteltävä riskit ja suojaustoimet työntekijöiden ja työsuojeluvaltuutetun kanssa.

Työnantajan on myös tarkastettava työalueet ja laitteet säännöllisesti. Jokaisen on voitava ilmoittaa helposti vioista, vaurioituneista laikoista, puuttuvista suojuksista tai viallisista johdoista, jotta ne korjataan nopeasti ja laite poistetaan käytöstä siihen asti.

Lisäksi työnantajan on ilmoitettava viipymättä poliisille ja työsuojeluviranomaiselle työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman (laki 44/2006, 46 §). Työtapaturmat ilmoitetaan myös vakuutusyhtiölle. Laikan rikkoutuminen on aina vakava vaaratilanne, vaikka kukaan ei loukkaantuisi: se tutkitaan ja kirjataan, ja opit viedään kaikkeen vastaavaan työhön.

Työnantajalla on oltava järjestelyt tapaturmien ja vaaratilanteiden varalle, ja jokaisen hiomalaikkojen parissa työskentelevän on tunnettava ne.

Työnantajan on järjestettävä ensiapu työntekijöiden määrän, työn luonteen ja olosuhteiden mukaan (TTL 46 §). Vähintään tarvitaan:

• hyvin varustettu ensiapulaukku ja silmähuuhde, jotka tarkastetaan ja täydennetään säännöllisesti
• nimetyt henkilöt, jotka vastaavat ensiavusta ja hätäilmoituksen tekemisestä numeroon 112 (TTL 47 §)
• tieto kaikille työntekijöille: keitä ensiapuhenkilöt ovat, missä ensiapulaukku on ja miten hälytetään apua

Työpaikoilla, joissa riskit ovat suuremmat, kuten säännöllisessä hiomalaikkatyössä, tarvitaan käytännön ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. Riskien arviointi auttaa päättämään, kuinka monta ensiapuhenkilöä tarvitaan, kun huomioidaan vuorot, etäkohteet ja yksintyöskentely.

Toimintaohjeiden ja pelastussuunnitelman on katettava tulipalo ja muut vakavat vaarat: miten hätätilanteessa toimitaan, miten koneet pysäytetään ja virta katkaistaan, poistumisreitit ja kokoontumispaikka sekä nimetyt turvallisuushenkilöt.

Jokaisen hiomalaikkojen kanssa työskentelevän pitää osata nämä perustoimet:

• Laikan rikkoutuminen tai konevika: sammuta kone ja erota se sähköstä, pidä kaikki loitolla äläkä käynnistä konetta tai siivoa kappaleita ennen kuin tapaus on kirjattu. Tapaus on tutkittava.
• Vakava haava tai verenvuoto: paina haavaa tiiviisti puhtaalla sidoksella, kohota raaja, pidä henkilö paikallaan ja kutsu ensiapuhenkilö ja soita 112. Älä poista haavaan juuttunutta kappaletta.
• Silmävamma: älä hiero silmää. Pölyn tai kemikaaliroiskeen jälkeen huuhtele silmähuuhteella tai puhtaalla vedellä vähintään kymmenen minuuttia. Jos silmään on juuttunut hiukkanen, peitä silmä kevyesti ja vie henkilö sairaalaan.
• Kuuman metallin tai kipinöiden aiheuttama palovamma: jäähdytä juoksevalla vedellä vähintään kaksikymmentä minuuttia ja peitä puhtaalla, nukkaamattomalla sidoksella tai kelmulla.
• Tulipalo: hälytä ensin. Sammuta vain pieni palo, jos olet saanut koulutuksen ja se on turvallista; muuten poistu kokoontumispaikalle.
• Sähköisku: älä koske henkilöön ennen kuin virta on katkaistu. Katkaise virta kytkimestä tai pistorasiasta, hälytä apua ja aloita ensiapu.

Ilmoita jokaisesta tapaturmasta ja läheltä piti -tilanteesta, vaikka se tuntuisi pieneltä. Läheltä piti -tilanteet ovat ilmaisia oppitunteja: laikka, joka hajosi vahingoittamatta ketään, kertoo tarkalleen, mikä seuraavalla kerralla vahingoittaa.