Tässä viimeisessä osiossa käsitellään tavallisia tilanteita, kuten hyperventilaatiota, pyörtymistä, nenäverenvuotoa, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä, sekä harvinaisempia mutta vakavia hätätilanteita, kuten myrkytyksiä ja hukuksiin joutumista.

Lisäksi käydään läpi, miten ensiaputapahtumat kirjataan ja mistä työtapaturmista on Suomen lain mukaan ilmoitettava vakuutusyhtiölle, poliisille ja työsuojeluviranomaiselle.

Hyperventilaatio tarkoittaa liian nopeaa ja syvää hengittämistä. Sen laukaisee usein ahdistus, stressi tai paniikkikohtaus. Liikahengitys järkyttää veren kaasujen tasapainoa ja aiheuttaa:

• huimausta tai pyörrytystä
• kihelmöintiä tai puutumista sormissa, varpaissa ja suun ympärillä
• suonenvetoa tai jäykkyyttä käsissä ja jaloissa
• vapinaa, hikoilua, sydämen tykytystä ja suun kuivumista

Tiheän hengityksen voi aiheuttaa myös astma, sydäninfarkti, diabetes tai päävamma, joten älä oleta, että kyse on paniikista.

• Vie henkilö rauhalliseen paikkaan pois sivullisten katseilta, esimerkiksi erilliseen toimistoon tai neuvotteluhuoneeseen.
• Puhu rauhallisesti ja määrätietoisesti ja rauhoittele häntä. Oma rauhallisuutesi auttaa häntä tasaantumaan.
• Kannusta häntä hengittämään hitaasti ja samaan tahtiin kanssasi.
• Älä käytä paperipussia.
• Pysy hänen luonaan, kunnes hengitys palautuu normaaliksi.

Jos oireet ilmenevät ensimmäistä kertaa, eivät rauhoitu tai olet epävarma syystä, kysy neuvoa työterveyshuollosta tai Päivystysavusta numerosta 116117, tai soita 112. Ehdota, että hän käy myöhemmin lääkärissä.

Pyörtyminen on lyhyt tajunnan menetys, joka johtuu aivojen verenkierron hetkellisestä heikkenemisestä. Sen voi aiheuttaa kipu, pelko, kuumuus, pitkään paikallaan seisominen tai väliin jäänyt ateria. Ennen pyörtymistä henkilöä voi huimata ja oksettaa, ja hän voi olla hikinen ja kalpea.

• Jos häntä pyörryttää, auta hänet istumaan tai makuulle.
• Jos hän pyörtyy, tarkista, herääkö hän nopeasti ja hengittääkö normaalisti. Auta hänet lepäämään ja tarkista mahdolliset kaatumisvammat.
• Huolehdi raittiista ilmasta ja rauhoittele häntä, kun hän toipuu. Auta hänet istumaan hitaasti.
• Jos hän ei herää nopeasti, tee tilannearvio ja soita 112.

Nenäverenvuoto on yleinen ja yleensä vaaraton. Se syntyy usein, kun nenän pienet verisuonet rikkoutuvat esimerkiksi iskusta, aivastuksesta, nenän kaivamisesta tai niistämisestä. Useimmiten vuoto loppuu 10–15 minuutissa. Aikuisilla se voi liittyä kohonneeseen verenpaineeseen tai verenohennuslääkkeisiin.

Hakeudu hoitoon, jos:

• vuoto on runsasta tai ei ole loppunut 20–30 minuutissa
• autettavaa pyörryttää tai hänellä on hengitysvaikeuksia
• vuoto alkoi päävamman jälkeen, varsinkin jos nenästä valuu ohutta, vetistä nestettä, mikä voi viitata kallonmurtumaan

• Auta autettava istumaan ja pyydä häntä kumartumaan eteenpäin, ei taaksepäin. Näin veri ei valu nieluun.
• Pyydä häntä puristamaan nenän pehmeää osaa heti luisen nenänvarren alapuolelta ja hengittämään suun kautta.
• Purista kymmenen minuuttia ja päästä sitten irti. Jos vuoto jatkuu, purista vielä kahdesti kymmenen minuuttia.
• Pyydä häntä välttämään puhumista, nielemistä, yskimistä ja sylkemistä, ja anna hänelle liina tai astia.
• Kun vuoto on loppunut, neuvo häntä välttämään niistämistä ja rasitusta muutaman tunnin ajan.

Jos nenäverenvuoto toistuu, neuvo häntä käymään lääkärissä.

Nyrjähdykset ja venähdykset ovat luiden ja nivelten ympärillä olevien pehmytkudosten vammoja.

• Nyrjähdyksessä luita toisiinsa yhdistävä nivelside venyy tai repeää, esimerkiksi nilkan nyrjähtäessä.
• Venähdyksessä lihas tai jänne venyy tai repeää, esimerkiksi selässä tai jalassa.

Oireita ovat kipu ja arkuus, turvotus ja mustelma, vaikeus liikuttaa raajaa tai varata sille painoa sekä lihaskouristus. Vammaa voi olla vaikea erottaa murtumasta. Jos olet epävarma, hoida vamma murtumana.

• Lepo: lopeta toiminta ja tue vammautunut kohta mukavaan asentoon.
• Kylmä: pidä kylmäpakkausta tai liinaan käärittyä jäätä vammakohtaa vasten enintään 20 minuuttia. Älä koskaan laita jäätä suoraan iholle.
• Kompressio: tue aluetta ohuella pehmusteella ja joustositeellä. Tarkista säännöllisesti, ettei side kiristä liikaa.
• Koho: nosta vammautunut kohta koholle, mieluiten sydämen tason yläpuolelle, turvotuksen vähentämiseksi.

Neuvo autettavaa hakeutumaan hoitoon, jos kipu pahenee, raaja puutuu, murtuma on mahdollinen tai vamma ei parane kahdessa vuorokaudessa.

Myrkytys syntyy, kun haitallista ainetta joutuu elimistöön niin paljon, että siitä on haittaa. Myrkky voi joutua elimistöön nieltynä, hengitettynä, ihon läpi tai pistoksena.

Tavallisia aiheuttajia ovat alkoholi, lääkkeet, häkä, pilaantunut ruoka, teollisuuskemikaalit ja eräät kasvit. Oireet riippuvat aineesta, mutta niitä voivat olla:

• pahoinvointi, oksentelu ja vatsakipu
• sekavuus, uneliaisuus, kouristukset tai tajunnan menetys
• hengitysvaikeudet tai syöpymät suun ympärillä

• Varmista, että paikka on turvallinen. Älä mene tilaan, joka on täynnä savua, höyryjä tai kaasua.
• Selvitä, mitä ainetta, kuinka paljon ja milloin. Säilytä pakkaus tai käyttöturvallisuustiedote ensihoitajia varten.
• Älä koskaan oksennuta autettavaa äläkä anna hänelle mitään syötävää tai juotavaa, ellei sinua neuvota tekemään niin.
• Neuvoja saat Myrkytystietokeskuksesta, puhelin 0800 147 111, tai lääkäriltä. Soita 112, jos autettava on unelias, tajuton, kouristelee tai hänen on vaikea hengittää.
• Seuraa häntä tarkasti. Käytä elvytyssuojusta tai taskunaamaria, jos joudut puhaltamaan.

Hukuksiin joutuessa ihmisen hengitystiet ovat veden alla, eikä hän pysty hengittämään. Oma turvallisuutesi on etusijalla:

• Älä mene veteen, ellei sinulla ole koulutusta. Ojenna keppi tai oksa tai heitä pelastusrengas tai köysi.
• Kun autettava on vedestä ylhäällä, tee tilannearvio.
• Jos hän ei hengitä normaalisti, puhalla ensin viisi kertaa ja aloita sitten elvytys rytmillä 30 painallusta ja 2 puhallusta.
• Soita 112 mahdollisimman aikaisin ja pidä autettava lämpimänä.

Jokaisen hukuksiin joutuneen on mentävä sairaalaan, vaikka hän näyttäisi toipuvan täysin.

Jokaisella työpaikalla on hyvä pitää ensiapukirjanpitoa, johon kirjataan kaikki työssä sattuneet ensiaputapahtumat. Merkintään kuuluvat:

• tapahtuman päivämäärä, kellonaika ja tarkka paikka
• autettavan nimi ja tehtävä
• mitä tapahtui, vamma tai sairaus ja annettu ensiapu
• jatko, esimerkiksi palasi töihin, lähti kotiin tai sairaalaan
• ensiavun antajan nimi ja allekirjoitus

Käsittele tiedot luottamuksellisesti tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Suomen lainsäädännön mukaan työnantajan on tehtävä seuraavat ilmoitukset:

• Kuolemaan tai vaikeaan vammaan johtaneesta työtapaturmasta on ilmoitettava viipymättä poliisille ja työsuojeluviranomaiselle (laki työsuojelun valvonnasta, 46 §).
• Työtapaturmasta, josta aiheutuu hoitokuluja tai ansionmenetystä, on tehtävä ilmoitus työnantajan vakuutusyhtiölle työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisesti.
• Työsuojeluviranomaiselle tehtävät ilmoitukset osoitetaan 1.1.2026 alkaen Lupa- ja valvontavirastolle.
• Vaaratilanteesta, jossa ympäristöön on voinut levitä vakavaa tartuntaa aiheuttava biologinen tekijä, on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle (46 b §). Muut läheltä piti -tilanteet kirjataan työpaikan omaan seurantaan.

Ilmoitukset tehdään yleensä sähköisesti. Säilytä tieto jokaisesta tehdystä ilmoituksesta.

Vaaratilanne on läheltä piti -tilanne, joka olisi voinut aiheuttaa vakavan vamman, kuten nostolaitteen tai telineen sortuminen, räjähdys tai tulipalo tai vaarallisen aineen hallitsematon vuoto. Työnantajan on otettava sattuneet tapaturmat ja vaaratilanteet huomioon työn vaarojen arvioinnissa (työturvallisuuslaki, 10 §).

Muista ero kirjaamisen ja ilmoittamisen välillä. Jokainen ensiaputapahtuma kirjataan ensiapukirjanpitoon. Viranomaisille ja vakuutusyhtiölle ilmoitetaan vain laissa säädetyt tapaukset. Jos olet epävarma, kysy esihenkilöltäsi tai työsuojelupäälliköltä.

Olet nyt suorittanut kurssin opiskeluosuuden. Noudata hätätilanteessa hätäkeskuksen ohjeita. Ensiapuosaamista on ylläpidettävä ajantasaisella koulutuksella.

Muista, että ensiapu on käytännön taito. Tämä verkkokurssi ei korvaa käytännön ensiapukoulutusta. Työpaikan nimetyltä ensiapuhenkilöltä edellytetään yleensä voimassa olevaa, käytännön harjoituksia sisältävää ensiapukoulutusta.