Vammojen tavoin monet sairaudet ja sairauskohtaukset voivat muuttua hengenvaarallisiksi, jos niitä ei tunnisteta ja hoideta nopeasti.

Tässä osiossa opit tunnistamaan astmakohtauksen, allergisen reaktion ja anafylaksian, diabeetikon hätätilanteet, epilepsiakohtauksen, sydäninfarktin ja aivoverenkiertohäiriön sekä toimimaan niissä.

Kysy aina neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta, jos olet epävarma tai huolissasi autettavasta. Pitkäaikaissairaat osaavat usein hoitaa sairauttaan itse, joten kuuntele heitä ja auta heitä noudattamaan omaa hoito-ohjettaan.

Astma on hengitysteiden sairaus. Astmakohtauksessa keuhkoputkien lihakset supistuvat ja limakalvo turpoaa ja tulehtuu, mikä vaikeuttaa hengittämistä.

Astmaa esiintyy kaikenikäisillä. Se alkaa usein lapsuudessa ja on monelle elinikäinen. Kohtauksen voi laukaista:

• allergeeni, kuten siitepöly, pölypunkit tai eläinten karvat
• kylmä ilma, savu, kaasut tai ilmansaasteet
• liikunta tai hengitystieinfektio

Joskus selvää laukaisevaa tekijää ei ole.

Astman tavallisia oireita ovat hengityksen vinkuminen, pitkittynyt yskä, hengenahdistus ja puristava tunne rinnassa.

Vaikean kohtauksen merkkejä ovat:

• voimakas yskä ja vinkuna tai niin vaikea ahtauma, että vinkuna hiljenee
• tiheä hengitys ja vaikeus puhua kokonaisin lausein
• nopea syke
• uneliaisuus, sekavuus, uupumus tai huimaus
• sinertävät tai harmaat huulet tai sormenpäät
• tajunnan menetys

• Pysy rauhallisena ja rauhoittele autettavaa. Auta hänet istumaan suoraan ja hengittämään hitaasti ja tasaisesti.
• Auta häntä ottamaan avaavaa astmalääkettä, joka on usein sinisessä inhalaattorissa, tilanjatkeen kanssa, jos hänellä on sellainen.
• Lääkettä otetaan yksi annos 30–60 sekunnin välein, enintään kymmenen annosta.
• Jos olo ei helpota tai olet missä vaiheessa tahansa huolissasi, soita 112. Jos ambulanssi ei ole tullut kymmenessä minuutissa, toista annokset.
• Seuraa hengitystä ja reagointia. Jos autettava menee tajuttomaksi eikä hengitä normaalisti, aloita elvytys.

Allerginen reaktio syntyy, kun elimistön puolustusjärjestelmä reagoi liikaa johonkin vaarattomaan, kuten siitepölyyn, tiettyihin ruokiin, hyönteisen pistoon, lateksiin tai lääkkeisiin. Lieviä oireita ovat aivastelu, kutisevat ja vetistävät silmät, kasvojen punoitus ja kutiava, koholla oleva nokkosihottuma.

Anafylaksia on vaikea, hengenvaarallinen allerginen reaktio, joka voi kehittyä minuuteissa. Anafylaktisen sokin aiheuttaa allergia. Oireita ovat:

• kielen, huulten, suun tai nielun turpoaminen
• hengitys- tai nielemisvaikeus, vinkuna tai käheä ääni
• pyörrytys tai huimaus, kalpea ja kostea iho sekä tajunnan menetys

• Käytä adrenaliinikynää heti, jos autettavalla on sellainen. Auta häntä käyttämään sitä tai pistä itse ohjeen mukaan reiden ulkosivuun.
• Soita 112 ja kerro, että kyseessä on anafylaksia ja mikä sen todennäköisesti aiheutti.
• Auta autettava asentoon, jossa hänen on helpoin olla ja hengittää. Pidä hänet levossa; älä anna hänen seistä tai kävellä.
• Jos oireet eivät helpota 10 minuutin kuluessa, toinen annos voidaan antaa, jos autettavalla on siihen määrätty adrenaliinikynä. Noudata hätäkeskuksen ja kynän käyttöohjeita.
• Jos hengitys ei ole normaalia, aloita elvytys.

Diabetes on pitkäaikaissairaus, jossa elimistö ei pysty säätelemään veren sokeri- eli glukoosipitoisuutta.

• Tyypin 1 diabeteksessa elimistö ei tuota insuliinia, joten sairastunut tarvitsee insuliinihoidon.
• Yleisemmässä tyypin 2 diabeteksessa elimistö ei tuota riittävästi insuliinia tai ei reagoi siihen kunnolla.

Diabeetikot hoitavat verensokeriaan ruokavaliolla, tableteilla tai insuliinilla. Jos tasapaino järkkyy, verensokeri voi laskea tai nousta vaarallisesti. Osalla on mukanaan glukoositabletteja, verensokerimittari tai insuliinikynä tai heillä on SOS-ranneke.

Matala verensokeri eli hypoglykemia, arkikielessä ”hypo”, on diabeetikon yleisin hätätilanne. Se voi kehittyä nopeasti esimerkiksi väliin jääneen aterian, liikunnan tai liian suuren insuliiniannoksen jälkeen.

Oireita ovat:

• heikotus, huimaus ja nälkä
• sekavuus, ärtyneisyys tai poikkeava käytös, joka voi muistuttaa humalaa
• kalpea, kylmä ja hikinen iho
• vapina ja nopea syke
• uneliaisuus tai tajunnan heikkeneminen

• Auta autettava istumaan.
• Jos hän on hereillä ja pystyy nielemään turvallisesti, anna hänelle jotakin sokeripitoista, mieluiten juotavaa, kuten sokeroitua juomaa tai mehua, tai glukoositabletteja tai -geeliä. Juoma vaikuttaa nopeammin kuin ruoka.
• Jos olo paranee, anna lisää sokeria ja sen jälkeen välipala, kuten voileipä tai keksejä. Jos hänellä on verensokerimittari, auta häntä mittaamaan verensokeri.
• Älä koskaan anna insuliinia.
• Jos olo ei parane tai autettava muuttuu uneliaaksi, soita 112. Jos hän menee tajuttomaksi, älä anna mitään suun kautta. Tarkista hengitys: jos se on normaalia, käännä hänet kylkiasentoon; jos se ei ole normaalia, aloita elvytys.

Korkea verensokeri eli hyperglykemia kehittyy yleensä hitaammin, tuntien tai päivien kuluessa. Oireita ovat:

• jano ja tihentynyt virtsaamisen tarve
• lämmin ja kuiva iho sekä nopea syke ja hengitys
• makea, hedelmäinen hengityksen haju
• väsymys, uneliaisuus tai sekavuus

Kehota henkilöä hakeutumaan pian hoitoon. Jos hän on unelias, oksentaa tai voi huonosti, soita 112. Älä anna itse insuliinia. Hereillä oleva henkilö voi hoitaa tilannetta omalla lääkkeellään.

Epilepsia on aivojen sairaus, joka aiheuttaa toistuvia kohtauksia. Kohtaus on äkillinen sähköinen purkaus aivoissa, joka häiritsee hetkellisesti niiden toimintaa.

Kohtaukset vaihtelevat sen mukaan, mihin aivojen osaan ne kohdistuvat. Oireita voivat olla:

• äkillinen kaatuminen ja jäykistyminen selkä kaarella
• kehon nykivät liikkeet eli kouristelu
• äänekäs hengitys ja virtsankarkailu
• tuijottaminen tyhjyyteen tai oudot tuntemukset, kuten kihelmöinti tai epätavalliset hajut

• Älä estä liikkeitä äläkä siirrä autettavaa, ellei hän ole vaarassa.
• Siirrä pois kovat ja terävät esineet sekä kaikki kuuma.
• Suojaa pää jollakin pehmeällä ja löysää kaulan ympäriltä kiristävät vaatteet.
• Älä koskaan laita mitään hänen suuhunsa. Merkitse muistiin, milloin kohtaus alkoi.
• Kun kohtaus loppuu, tarkista hengitys, käännä autettava kylkiasentoon ja pysy hänen luonaan. Ole valmis aloittamaan elvytys.

Soita 112, jos kohtaus on ensimmäinen, kestää yli viisi minuuttia tai kohtauksia tulee peräkkäin, tai jos autettava on loukkaantunut tai hänellä on hengitysvaikeuksia.

Sydäninfarktissa osan sydänlihaksen verenkierto tukkeutuu äkillisesti, yleensä veritulpan vuoksi. Se on hätätilanne, ja se voi johtaa sydänpysähdykseen. Oireita ovat:

• usein keskellä rintaa tuntuva painava, ahdistava tai puristava rintakipu
• kivun säteily käsivarsiin, leukaan, kaulaan, selkään tai ylävatsalle
• hengenahdistus, hikoilu, pahoinvointi, huimaus ja ahdistuneisuus

Naisilla, iäkkäillä ja diabeetikoilla oireet voivat olla epätyypillisempiä, joskus ilman rintakipua tai vain lievin kivuin.

Sydäninfarktin voi sekoittaa angina pectorikseen tai ruoansulatusvaivoihin.

Angina pectoris eli rasitusrintakipu johtuu ahtautuneista sepelvaltimoista, jotka rajoittavat sydämen verenkiertoa. Kipu tulee yleensä rasituksessa, stressissä tai kiihtymyksessä ja helpottaa levossa ja henkilön omalla lääkkeellä, usein muutamassa minuutissa.

Ruoansulatusvaivat aiheuttavat närästystä, turvotusta ja pahoinvointia, yleensä syömisen tai juomisen jälkeen.

Jos rintakipu ei helpota nopeasti levossa ja lääkkeellä tai olet epävarma, toimi kuin kyseessä olisi sydäninfarkti.

• Soita heti 112.
• Auta autettava mukavaan puoli-istuvaan asentoon, esimerkiksi lattialle seinää vasten polvet koukussa.
• Kysy hätäkeskukselta ohje asetyylisalisyylihapon antamisesta. Kerro tiedossa olevista allergioista ja käytön vasta-aiheista ja noudata annettua lääke- ja annosteluohjetta.
• Jos hänellä on oma rintakipulääke, kuten nitro, auta häntä ottamaan se.
• Rauhoittele häntä ja seuraa hengitystä ja reagointia. Pyydä joku hakemaan defibrillaattori ja ole valmis aloittamaan elvytys.

Aivoverenkiertohäiriössä osan aivoista verenkierto katkeaa veritulpan tai verisuonen repeämän vuoksi. Aivosoluja alkaa kuolla minuuteissa, joten nopea hoito on elintärkeää. Tarkista kasvot, kädet ja puhe ja toimi nopeasti:

• Kasvot: tarkista, roikkuuko toinen puoli kasvoista ja pystyykö henkilö hymyilemään.
• Kädet: tarkista, pystyykö hän nostamaan molemmat kädet ja pitämään ne ylhäällä.
• Puhe: kuuntele, onko puhe puuroutunutta tai sekavaa.
• Aika: jos huomaat yhdenkin näistä oireista, soita heti 112.

Muita oireita ovat äkillinen näön menetys, toispuolinen tunnottomuus, sekavuus, huimaus tai äkillinen kova päänsärky.

• Soita 112 ja kerro, että epäilet aivoverenkiertohäiriötä. Merkitse muistiin, milloin oireet alkoivat.
• Pidä autettava mukavassa ja tuetussa asennossa, ettei hän kaadu.
• Älä anna hänelle mitään syötävää tai juotavaa, sillä nieleminen voi olla häiriintynyt.
• Rauhoittele häntä ja seuraa hengitystä ja reagointia.
• Jos hän menee tajuttomaksi mutta hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon. Jos hengitys ei ole normaalia, aloita elvytys.