Riskien arviointi on hyödyllinen vain, jos sen johtopäätökset johtavat tehokkaisiin varotoimiin. Osiossa 3 tunnistit vaarat, vaarassa olevat, nykyiset suojaukset ja parannustarpeet. Nyt muutamme havainnot toimivaksi suojaustoimien kokonaisuudeksi. Toimien on sovittava todelliseen tilaan, työhön, työntekijöihin ja olosuhteiden mahdollisiin muutoksiin.

Seuraavissa kahdessa osiossa käsitellään haittojen ehkäisyä olennaisesti suljetuissa tiloissa ja niiden ympärillä tehtävässä työssä. Aloita tehokkaimmasta vaihtoehdosta: suunnittele tehtävä niin, ettei kenenkään tarvitse mennä tilaan. Harkitse sitten tarvittavia suojauskerroksia, jos työtä ei voi kohtuudella tehdä ulkopuolelta.

Näet, miten torjuntakeinojen järjestys ohjaa näitä päätöksiä. Tilaan menon tarpeen poistamista on selvitettävä aktiivisesti, se on dokumentoitava ja asiaan on palattava aina, kun välineet tai menetelmät muuttuvat.

Välttämättömiä tilaan menoja varten tässä osiossa rakennetaan turvallinen työmenettely: sopiva kulku ja poistuminen, valaistus ja tuuletus, asianmukaiset välineet sekä tilaan tuotavien asioiden hallinta.

Käsittelemme myös pätevää johtamista ja koulutusta, luotettavaa viestintää, ilman mittauksia sekä putkien, liikkuvien koneiden, sähkön ja valuvien materiaalien erottamista. Varotoimet toimivat yhdessä; pelkkä hyvä kaasumittaustulos ei koskaan tee vaarallisesta tilaan menosta turvallista.

Käymme aiheet läpi käytännöllisessä järjestyksessä:

• miten torjuntakeinojen järjestys asettaa painopisteet
• keinot välttää tilaan meno kokonaan
• tehtäväkohtaisen turvallisen työmenettelyn laatiminen
• turvallinen kulku, poistuminen, valaistus ja tuuletus
• sopivien työvälineiden valinta ja huolto
• kemikaalien ja muiden aineiden riskien vähentäminen
• johtaminen, valvonta ja tarkistukset työn aikana
• kunkin tehtävän koulutus ja pätevyys
• luotettava viestintä tilan ja ulkopuolisen ryhmän välillä
• ilman mittaukset ennen työtä ja sen aikana
• erottaminen liitetyistä putkista, johdoista ja liikkuvista materiaaleista

Riskien arviointi etenee järjestyksessä, ja niin etenee myös suojaustoimien valinta. Aloita tehokkaimmasta toteutettavissa olevasta keinosta ja siirry alemmas vain, jos ylempi taso ei riitä. Ahtaissa tiloissa tämä on tärkeää, koska useat vaarat voivat pahentua nopeasti ja jättää vähän aikaa paeta. Perustele valinta ja tarkista, että toimet pysyvät yhdessä tehokkaina.

• Poista altistus: vältä ihmisen lähettämistä tilaan. Käytä ulkopuolista tarkastusta, etäpuhdistusta, laitteiden siirtämistä tai prosessin uudelleensuunnittelua, jos se on kohtuudella mahdollista. Tämä on jokaisen tehtävän lähtökohta.
• Korvaa turvallisemmalla: vaihda liuotin, prosessikaasu, puhdistusmenetelmä tai konetyökalu sellaiseen, joka aiheuttaa vähemmän palo-, myrkytys-, hapenpuute- tai muuta vaaraa. Varmista, ettei korvaava tuo odottamatonta uutta riskiä.
• Käytä teknisiä keinoja: fyysiset esteet, varma erottaminen, koneellinen tuuletus, kohdepoisto, suojattu kulku ja tilaan sopivat laitteet voivat erottaa ihmiset vaaroista. Todenna niiden toiminta äläkä oleta pelkän asennuksen riittävän.

Jatka järjestyksessä alaspäin:

• Käytä hallinnollisia keinoja: suunnittele työjärjestys, työlupa, valvonta, koulutus, ohjeet, mittausaikataulu ja viestintä. Nämä järjestelyt perustuvat siihen, että ihmiset noudattavat sovittua menettelyä, joten ne vaativat aktiivista tarkistamista.
• Anna asianmukaiset henkilönsuojaimet, kun jäännösriski sitä edellyttää. Kypärillä, suojavaatteilla, jalkineilla ja hengityksensuojaimilla on omat tehtävänsä; paineilmalaite voi olla välttämätön suunnitellussa pelastuksessa. Suojaimen on vastattava arvioitua vaaraa, istuttava käyttäjälle, ja sen käyttöön on annettava koulutus.

Käytä järjestystä päätöksenteon välineenä koko suunnittelun ajan eikä kertaluonteisena tarkistuslistana. Useita tasoja voidaan tarvita yhtä aikaa, mutta suojainten valinta ei saa koskaan korvata kohtuudella toteutettavaa tapaa poistaa tilaan menon tarve.

Velvollisuus suunnitella turvallinen tehtävä ulottuu tilaan menijää laajemmalle. Työnantajat, tiloja hallitsevat, suunnittelijat, valmistajat, urakoitsijat ja työntekijät vaikuttavat kaikki siihen, syntyykö altistus vai vältetäänkö se. Heidän lakisääteiset velvollisuutensa eroavat, joten tehtävät on jaettava selvästi hankesuunnitelmassa.

Suunnittelijan tai rakentajan on ensin kysyttävä, voidaanko säiliö, rakenne tai laite toteuttaa luomatta suljettua tilaa, johon myöhemmin tarvitaan ihminen sisälle (työturvallisuuslaki 57 §). Jos se ei ole kohtuudella mahdollista, vähennä suunnittelulla ennakoitavien tilaan menojen määrää ja vaikeutta.

• Suunnittele uudet laitteet niin, että tarkastus, puhdistus, huolto ja vianetsintä voidaan tehdä turvallisesti ulkopuolelta. Etäpuhdistuspäät, irrotettavat osat, näytteenottoaukot ja helposti saavutettavat komponentit voivat estää rutiininomaiset tilaan menot. Nämä päätökset ovat halvempia ja tehokkaampia ennen rakentamista.
• Suunnittele tilan koko käyttöikä. Ota huomioon tavallisen käytön lisäksi tukkeumat, seisokit, määräaikaistarkastukset ja korjaukset. Tavalliseen kulkuun riittävä aukko voi olla liian pieni loukkaantuneelle ja pelastusvälineille.
• Jos poistaminen on mahdotonta, minimoi tilassa vietetty aika ja tilaan tuodut vaarat. Kirjaa jäljelle jäävät tilaan menot, jotta tuleva työryhmä ymmärtää, miksi tilaan on mentävä ja mitä suojauksia alkuperäinen suunnittelu tarjoaa.

Käytössä olevaakin tilaa voidaan muuttaa. Tarkastele jokaista tehtävää erikseen: puhdistus, tarkastus, näytteenotto ja huolto eivät välttämättä vaadi samaa kulkutapaa. Muutoksilla voidaan välttää tilaan meno tai vähentää menojen tiheyttä ja altistuvien määrää.

• Etäpuhdistusvälineet: irrota siilon tai suppilon kertymät turvallisesta paikasta sopivilla konepäillä, ilmapuhaltimilla tai täryttimillä. Arvioi varastoitunut energia, materiaalin liike ja pöly ennen välineen käyttöä; etäkäyttö ei saa luoda uutta hallitsematonta vaaraa.
• Tarkastusaukot: asenna oikein sijoitetut tarkastuslasit, kurkistusaukot tai huoltoluukut, joista olosuhteet näkee avaamatta pääsisäänkäyntiä. Pidä ne kunnossa, jottei samea lasi muodostu syyksi tarpeettomaan tilaan menoon.
• Parempi näkyvyys: käytä oikein valittua kiinteää valaistusta tai ulkopuolelta suojatun ikkunan läpi suunnattua valoa. Ota huomioon sähkö- ja syttymisvaarat ennen valaisimien tuomista tilaan, jossa voi olla syttyviä höyryjä tai pölyä.

Muita vaihtoehtoja ovat:

• Etäkuvaus: kamera, robotti tai anturi voi tarkastaa säiliön seinät, liitokset ja laitteet, joita ei näe kulkuaukosta. Tarkista, että laite sopii tilan ilmaan ja että sen saa pois lähettämättä ketään sisään.
• Näytteenotto ulkopuolelta: käytä pitkävartisia näytteenottimia ja sopivia kaasumittareita suojatusta paikasta. Mittaa oikeilta korkeuksilta ja oikeista kohdista; aukolla saatu tulos ei välttämättä kuvaa syvemmällä olevia taskuja.

Jos työ todella edellyttää tilaan menoa, päätöksen on perustuttava asianmukaiseen arviointiin ja kirjalliseen tehtäväkohtaiseen menettelyyn. Harkitse etätyön vaihtoehtoa uudelleen aina, kun työn laajuus muuttuu; aiemmin hyväksytty tilaan meno ei ole pysyvä lupa.

Turvallisessa menettelyssä jokaiselle tunnistetulle riskille määritetään varotoimi, vastuuhenkilö ja tarkistus ennen työtä tai sen aikana. Siinä kuvataan myös, miten työryhmä toimii, jos olosuhteet heikkenevät tai joku tarvitsee apua.

Turvallinen paikka: tee lähestymisreitistä, kulkuaukosta, työalueesta, poistumistiestä, valaistuksesta ja tuuletuksesta tehtävään ja mahdolliseen hätätilanteeseen sopivat. Suojaa avoimet reunat ja pidä reitti vapaana työkaluista ja letkuista.

• Sopivat välineet: valitse työkalut, työtasot, mittarit, valaistus, viestintä- ja pelastusvälineet ympäristön mukaan. Esimerkiksi polttomoottorikäyttöinen aggregaatti voi tuoda tilaan pakokaasuja, joten se sijoitetaan tilan ulkopuolelle.
• Turvallisemmat aineet: vältä tai korvaa liuottimet, kemikaalit, polttoaineet ja prosessikaasut, jotka voivat aiheuttaa ilmavaaran. Jos käyttö on välttämätöntä, hallitse varastointia, määriä, päästöjä ja seurantaa.
• Pätevä johto: esihenkilöt varaavat riittävästi ihmisiä ja aikaa, valvojat todentavat varotoimet ja vartija seuraa tilaan menoa ja tekee tarvittaessa hälytyksen. Varmista, kenellä on valtuudet keskeyttää työ.

Turvallinen menettely tarvitsee lisäksi:

• Valmistautuneet tilaan menijät: työntekijät tarvitsevat tehtäväkohtaisen opastuksen, käytännön osaamisen, välinetarkistukset ja selkeän käsityksen hätäjärjestelyistä. Pelastussuunnitelma tehdään ennen tilaan menoa; improvisoitu pelastus vaarantaa muut.
• Kirjaa menettely ja perehdytä kaikki sitä soveltavat. Työlupa voi oikeuttaa määritellyn vaarallisen tehtävän, mutta se ei korvaa arviointia eikä edellä kuvattuja fyysisiä toimia.

Seuraavissa dioissa käydään läpi menettelyn osat, jotta voit yhdistää kunkin suojaustoimen vaaraan, jota sillä hallitaan.

Turvalliseen työalueeseen kuuluvat aukon lähestymisreitti, itse tila ja reitti, jota pitkin työntekijä voi poistua tai hänet voidaan pelastaa. Ahtaat kaivonaukot ja hankalat luukut vaativat erityistä huomiota, koska suojaimet, hengityslaitteet tai pelastusvaljaat voivat pienentää käytettävissä olevaa tilaa.

• Kulku ja lähestyminen: poista tarpeettomat esteet, varmista kannet, suojaa avoimet reunat ja järjestä tarvittaessa tukeva työtaso tai tikkaat. Suunnittele, miten ihmiset kulkevat putkien, matalien laitteiden ja tasoerojen ohi tasapainoa menettämättä.
• Poistuminen ja pelastaminen: pidä reitti vapaana koko työn ajan. Tarkista, että tarvittavat suojaimet yllään oleva henkilö pystyy kääntymään, pääsee aukolle ja voidaan pelastaa suunnitellulla tavalla. Testaa menetelmä ennen tilaan menoa, jos mahdollista.
• Vaaraan sopiva valaistus: valaise koko työalue, myös tasoerot ja poistumisreitti. Jos tilaan voi syntyä syttyvä ilmaseos, valitse arvioidun räjähdysvaaran mukaiset (Ex-luokitellut) laitteet ja hanki asiantuntija-apua.
• Toimiva tuuletus: järjestä riittävä raittiin ilman tulo ja poista ilman epäpuhtaudet syntykohdassa, kun mahdollista. Sijoita kanavat niin, että ilma ulottuu todelliselle työalueelle, vältä poistoilman kiertoa ja todenna tehokkuus mittauksin.

Tavallisessa verstaassa turvallinen työkalu voi olla vaarallinen märässä, vähähappisessa tai mahdollisesti syttyvässä tilassa. Sovita jokainen väline tehtävään ja ympäristöön ottaen huomioon kuusi keskeistä vaaraa ja muut vaarat. Tarkasta ja huolla välineet valmistajan ohjeiden mukaan.

Esimerkkejä riskiä vähentävistä valinnoista:

• Sopivat sähkötyökalut: käytä oikein valittua akkukäyttöistä tai suojajännitteistä (SELV) järjestelmää, kun se vähentää sähkövaaraa. Suojaa kaapelit ja liitokset vedeltä ja vaurioilta ja varmista, että välineet sopivat mahdolliseen räjähdysvaaralliseen ilmaseokseen.
• Suojatut käsi- ja konetyökalut: valitse tarvittaessa hiljaisia laitteita, pidä liikkuvat osat suojattuina ja hallitse leikkauksen ja hionnan pöly ja huurut. Älä tuo tilaan polttomoottoria tai hallitsematonta pakokaasua.
• Tukevat työtasot: järjestä tukeva, oikein koottu työtaso asianmukaisin reunasuojin. Aukon yli asetettu irtolankku ei ole turvallinen työtaso eikä poistumistie.
• Selvästi tunnistetut koneet: tarkista nostovälineistä ja muista laitteista vaatimustenmukaisuusmerkintä, kantavuus, tarkastustila ja soveltuvuus. Merkintä ei korvaa tehtäväkohtaista tarkastusta tai pätevää asennusta. Tarkista ennen tilaan menoa, mitä kukin työkalu tuo tilan ilmaan, viekö se tilaa ja vaikuttaako se pelastusreittiin. Poista käyttämättömät välineet, jotta kulku ja liikkuminen pysyvät vapaina.

Arvioinnin on katettava sekä tilassa jo olevat kemikaalit että työssä tuotavat aineet. Pienetkin määrät voivat muuttua nopeasti vaarallisiksi huonosti tuulettuvassa tilassa, ja jotkin aineet reagoivat jäämien kanssa tai syrjäyttävät happea.

Selvitä kaikki seuraavat:

• Fysikaalinen ja kemiallinen käyttäytyminen: myrkyllisyys, syttyvyys, hapen syrjäyttäminen, reaktiivisuus sekä sekoittamisen tai kuumentamisen mahdolliset sivutuotteet.
• Nykyinen sisältö ja jäämät: säiliön seinän kerrostumat, tyhjennyksen jälkeen jäänyt syttyvä höyry, kemiallinen likaantuminen tai siiloon jäänyt vilja ja pöly.
• Työtä varten tuotavat aineet: puhdistusaineet, maalit, liimat, liuottimet, hitsauskaasut ja prosessia tai korjausta varten pumpattavat nesteet.

Myös luonnolliset ja biologiset lähteet ovat tärkeitä. Jätevesi, lietelanta, mätänevä materiaali ja varastoidut sadot voivat vapauttaa haitallisia kaasuja tai synnyttää palavan pölypilven, vaikka mitään kemikaalia ei olisi tarkoituksella lisätty.

Pyri ensin poistamaan tai korvaamaan vaarallinen aine. Jos käyttö on välttämätöntä, rajoita määriä, hallitse päästökohtaa, tuuleta, suojaa työntekijä ja mittaa ilma arvioinnin mukaisesti. Kirjaa, miten aineita säilytetään ulkopuolella, siirretään, käytetään ja poistetaan. Ota huomioon ennakoitavat vuodot, letkurikot ja vaikutukset aukon ulkopuolella odottaviin.

Kemikaalin valinta on vain yksi päätös. Suunnittele, miten se tuodaan tilaan, mitä höyryille tai pölylle tapahtuu käytön aikana ja miten jäljelle jäävä aine poistetaan. Käy torjuntakeinojen järjestys läpi aina, kun menetelmä tai tuote muuttuu.

• Vältä vaarallisia kemikaaleja, jos turvallinen mekaaninen menetelmä toimii. Jos kemikaalia tarvitaan, etsi vähemmän vaarallinen tuote ja varmista sen soveltuvuus pinnalle, jäämille ja tuuletusjärjestelyille. Turvallisempikin tuote voi vaatia käsineitä, kohdepoistoa tai seurantaa.
• Pidä kaasupullot tilan ulkopuolella aina kun mahdollista. Suojaa letkut hankaukselta ja puristumiselta, tarkasta liitokset ja sulje syöttö, kun sitä ei käytetä. Tarkista, voisiko vuotava kaasu syrjäyttää happea tai edistää paloa.

Viimeisessä osiossa palataan kaasupullojen, letkujen ja tulitöiden erityisriskeihin; ota nämä huomioon ennen kuin päästät tällaisia välineitä työalueelle.

• Jos altistus tai ilman heikkeneminen on ennakoitavissa, järjestä pätevä mittaus ennen tilaan menoa ja asianmukainen määräajoin toistuva tai jatkuva seuranta työn aikana. Säilytä tulokset työkirjausten kanssa ja määritä toiminta kullakin hälytystasolla.

Kemikaalilainsäädäntö velvoittaa toimittajat antamaan vaarallisista aineista turvallisuustiedot. Hanki voimassa oleva käyttöturvallisuustiedote jokaisesta tuotteesta, jota voidaan käyttää tai kohdata; tarkista tarkka koostumus äläkä luota yleiseen tuotenimeen.

Suomessa kemikaalien tiedot ja luokitus perustuvat EU:n REACH- ja CLP-asetuksiin. Työpaikan vastuuhenkilöiden on varmistettava toimittajan ajantasaiset tiedot ja kemikaalilainsäädännön vaatimukset.

Käyttöturvallisuustiedote auttaa työn suunnittelijaa:

• tunnistamaan tuotteen ja sen tärkeimmät vaaralliset ominaisuudet
• ymmärtämään altistumisreitit ja vahinkokosketuksen vaikutukset
• valitsemaan sopivat varastointi-, käsittely- ja hätätoimet

Käyttöturvallisuustiedote on lähtötietoa kohdekohtaiseen arviointiin. Se ei yksin kerro, tekevätkö säiliön jäämät, lähellä oleva prosessi tai riittämätön tuuletus juuri tästä tilaan menosta vaarallisen.

Kiinnitä erityistä huomiota:

• tuotteen tunnistetietoihin ja suositeltuihin käyttötarkoituksiin
• vaaraluokitukseen, varoituksiin ja raja-arvoihin
• koostumukseen ja huolta aiheuttaviin ainesosiin
• ensiapuohjeisiin ja kiireellisiä toimia vaativiin oireisiin
• turvallisen käsittelyn, varastoinnin ja kuljetuksen tietoihin
• vuoto-, palo- ja päästötilanteiden toimintaohjeisiin

Turvallinen menettely tarvitsee ihmiset, jotka järjestävät sen, valvovat sitä ja varmistavat sen toimivan työn edetessä. Jaa nämä vastuut ennen perehdytystä äläkä jätä työryhmää arvailemaan.

Johdon vastuu

Vastuullinen esihenkilö varmistaa, että työlle on riittävästi aikaa, päteviä ihmisiä, välineitä ja hätävalmiutta. Tarkista järjestely uudelleen, kun aikataulu, urakoitsijaryhmä tai työn laajuus muuttuu.

Riskiin sopiva valvonta

Valitse valvojaksi henkilö, joka tuntee vaarat ja suojaustoimet riittävästi. Arviointi ratkaisee, tarvitaanko jatkuvaa läsnäoloa; älä oleta lyhyen käynnin riittävän vain siksi, että aiempi työ näytti yksinkertaiselta.

Tarkistukset työn aikana

Seuraa, vastaavatko sisäänmenon olosuhteet, tuuletus, erotus, kulku, viestintä ja työntekijöiden toiminta suunnitelmaa. Kirjaa merkittävät tarkistukset ja toimet, keskeytä työ, jos suojaustoimi menetetään, äläkä jatka ennen kuin vaara on arvioitu uudelleen. Valvojan ja vartijan on tiedettävä, miten hälytys tehdään ja milloin tilaan meno lopetetaan. Seurantaan kuuluu myös ilman mittaus, kun arviointi sitä edellyttää.

Jokainen, joka suunnittelee, valvoo, toimii vartijana, menee tilaan, mittaa ilmaa tai pelastaa, tarvitsee tehtäväänsä opastuksen ja käytännön osaamisen. Yleinen tietämys ei yksin tee kenestäkään pätevää tiettyyn säiliöön tai pelastusmenetelmään.

Säännöt: selitä säiliöissä ja umpinaisissa tiloissa tehtävää työtä koskevat vaatimukset ja velvollisuus välttää tilaan menoa, kun se on kohtuudella mahdollista. Työntekijöiden on tiedettävä, kuka hyväksyy työn ja miten työpaikka soveltaa kirjallista menettelyään.

Kohteen vaarat: perehdytä juuri kyseiseen tilaan, liitettyihin laitteisiin, töihin, todennäköisiin ilman muutoksiin, suojaustoimiin, hälytysrajoihin ja työkaluja tai aineita koskeviin rajoituksiin. Varmista ymmärrys, erityisesti kun useita työnantajia työskentelee yhdessä.

Sisäänmenomenettely: harjoittele työlupamenettely, kun sitä edellytetään, käyttöä edeltävät tarkastukset, sisään- ja ulosmenon kirjaukset, toiminta kaasumittarin hälyttäessä, viestintä ja työn keskeyttämissääntö. Koulutuksen on vastattava todellisia käytössä olevia välineitä.

Toiminta ilman improvisoitua pelastusta: selitä hälytykset, tilasta poistuminen, loukkaantuneen pelastaminen ja se, kuka soittaa hätänumeroon. Kukaan ei saa mennä tilaan pelastamaan työtoveria, ellei hän ole saanut siihen koulutusta, välineitä ja valtuutusta ja toimi suunnitellun pelastusmenetelmän mukaan.

Tarkista ennen tilaan menoa: osaatko kuvata sinulle nykyisessä arvioinnissa osoitetut suojaustoimet? Onko sinulle näytetty välineet ja niiden oikea käyttö?

Jos vastaus kumpaan tahansa on ei, pysähdy ja kerro valvojalle ennen työn alkua.

Opastuksen on katettava tehtävä työ, tilan olosuhteet, henkilön rooli ja odotettu toiminta, jos suojaus pettää. Kirjaa pätevyys ja kertauskoulutustarpeet sen sijaan, että pitäisit pelkkää koulutukseen osallistumista ainoana mittarina.

Esimerkkejä tehtäväkohtaisesta valmistautumisesta:

Valvojat: valvojan on pystyttävä tarkistamaan, että kirjallista menettelyä, erotuksia, seurantaa ja työluvan ehtoja noudatetaan koko työn ajan eikä vain luvan allekirjoitushetkellä.

Pelastajat: pelastustehtäviin nimetyt tarvitsevat käytännön koulutuksen pelastusreitistä, välineistä, viestinnästä, loukkaantuneen käsittelystä ja pelastusarvioinnissa määritellyistä paineilmalaitteista.

Uudet työntekijät: anna uudelle työntekijälle tarvittava perehdytys ja käytännön koulutus ennen altistumista. Välitöntä valvontaa jatketaan, kunnes vastuuhenkilö on todennut hänen pätevyytensä tehtäviin.

Tila voi arvioinnin jälkeen vaikuttaa vähäriskisemmältä, mutta odottamaton muutos on silti mahdollinen. Tällöin:

Varmista, että työntekijä, joka voi työskennellä ilman jatkuvaa välitöntä valvontaa, ymmärtää koko menettelyn, rajoitukset ja tavat kutsua apua.

Kirjaa päätös ja järjestä oikeassa suhteessa oleva valvonta ja tarkistukset. Pienempi riski ei tarkoita seurannan tai hätäjärjestelyjen puuttumista. Jos kohteen olosuhteet poikkeavat koulutuksen esimerkistä, pysähdy ja perehdytä uuteen vaaraan sen sijaan, että odottaisit työntekijän improvisoivan.

Tilassa olevan on pystyttävä pitämään yhteyttä vartijaan ja saamaan selkeät ohjeet olosuhteiden muuttuessa. Puhe voi riittää joissakin yksinkertaisissa järjestelyissä, mutta seinät, koneet, suojaimet, etäisyys tai melu voivat tehdä siitä epäluotettavaa.

Viestintätavan on yhdistettävä:

• tilan eri osissa työskentelevät
• tilassa työskentelevät ja ulkopuolella oleva vartija
• tilassa työskentelevä tai vartija ja ennalta sovittu hätäyhteyshenkilö

Tarkista suunnittelun aikana:

• Onko tila maan alla tai suojattu niin, että radiosignaalit eivät kulje?
• Mitä prosesseja, tuotteita, työkaluja ja koneita tilassa tai sen lähellä on käytössä?
• Estävätkö sisäiset väliseinät, seinät tai tasoerot näkö- tai kuuloyhteyden?
• Kuinka kauas kulkuaukosta työntekijä liikkuu?
• Näkeekö vartija tilassa olevan jatkuvasti vai vain joissakin vaiheissa?
• Haittaavatko melu tai kuulonsuojaimet suullisia varoituksia?
• Kuinka nopeasti varoituksen on tavoitettava työntekijä, jotta hän ehtii poistua turvallisesti?

Päätä, mikä tapa toimii koko reitillä ja ennakoitavissa poikkeustilanteissa. Testaa se kauimmaisessa työkohdassa ennen tilaan menoa ja sovi yhteydenpitoaikataulu ja toiminta, jos yhteys katkeaa.

Suora puhe voi toimia lyhyessä, esteettömässä tilaan menossa, kun molemmat kuulevat ja näkevät toisensa luotettavasti. Näköyhteys ei yksin poista vartijan tai suunnitellun hätätoiminnan tarvetta.

Radiopuhelin voi tukea monimutkaisempaa työtä, mutta tarkista signaalin voimakkuus, akun kesto ja laitteen soveltuvuus tilaan. Vain aukolla toimiva järjestelmä ei riitä syvemmällä työskentelevälle.

Langallinen puhejärjestelmä voi olla luotettava vaihtoehto, kun radioaallot eivät kulje. Vedä ja suojaa kaapeli niin, ettei se takerru työntekijään, vaurioita laitteita tai estä poistumista.

Yksinkertaiset sovitut köysimerkit voivat olla täydentävä vaihtoehto sopivissa järjestelyissä. Määritä jokainen merkki, testaa ymmärrys ja varmista, ettei sitä voi sekoittaa vahingossa tapahtuvaan liikkeeseen.

Valitse useampi kuin yksi tapa, jos yksittäinen vika voi estää nopean varoituksen tai hälytyksen. Arvioinnissa on kerrottava, miten vartija kutsuu pelastajat poistumatta sisäänmenokohdalta. Sovi selkeä sääntö yhteyden katketessa: tilassa oleva lopettaa työn ja poistuu, jos se on turvallista, ja vartija käynnistää suunnitellun hätätoiminnan, jos yhteystarkistus epäonnistuu.

Jos tilaan voi syntyä hapenpuutetta tai haitallisia aineita, mittaa ilma ennen tilaan menoa ja tarvittaessa työn aikana (valtioneuvoston asetus 205/2009, 70 §). Kaasupitoisuus voi vaihdella säiliön ylä-, keski- ja alaosassa ja muuttua, kun puhdistus, hitsaus tai lähellä tapahtuva toiminta alkaa.

• Mahdollinen hapenpuute
• Mahdolliset myrkylliset, tukahduttavat tai syttyvät kaasut, höyryt ja pöly

Jos ilma voi heiketä, käytä sopivaa jatkuvaa tai toistuvaa mittausmenetelmää. Tarkista koneellisen tuuletuksen toiminta työn aikana. Jos puhallin pysähtyy tai kanavia siirretään, keskeytä työ ja arvioi ilman turvallisuus uudelleen.

Seuranta tukee päätöksentekoa, mutta ei poista erottamisen, tuuletuksen, valvonnan ja pelastussuunnitelman tarvetta. Määritä selkeät turvarajat ja hälytystoimet ennen ensimmäistä mittausta.

Koulutetun ja pätevän henkilön on valittava mittauskohdat, käytettävä sopivia kalibroituja laitteita, tulkittava tulokset ja kirjattava ne. Tarkista mittari ennen käyttöä ja noudata sen käyttöohjetta.

Tee ensimmäiset mittaukset tilan ulkopuolelta aina kun mahdollista. Älä lähetä työntekijää mittaamattomaan tilaan vain siksi, että hän löytäisi kätevän mittauskohdan.

Vuoron alussa turvallinen ilma voi muuttua vaaralliseksi, kun liitetty putki avataan tai kone käynnistyy odottamatta. Tunnista jokainen materiaalin ja energian lähde, joka voi tulla tilaan tai käynnistyä ihmisten ollessa sisällä.

• Estä kaasun, höyryn, nesteen tai valuvan kiinteän aineen pääsy tilaan. Selvitä liitetyt putket ja johdot, viemärit, säiliöt, kuljettimet ja yhteiset järjestelmät ja valitse erotustapa, joka erottaa luotettavasti koko työn ajan.
• Varmista sähköiset, mekaaniset, hydrauliset, pneumaattiset ja painovoimaan perustuvat laitteet. Lukitse ja todenna erotus, tue liikkuvat osat ja estä varastoituneen energian vapautuminen. Pelkkä pysäytyspainike ei ole todennettu erotus; korjattavan laitteen käynnistyminen on estettävä luotettavalla tavalla (valtioneuvoston asetus 403/2008, 12 §).

Käytä liitettyihin laitteisiin ja ennakoitaviin vikatapoihin sopivaa menetelmää. Jos yksi este päästäisi vaarallista ainetta tilaan pettäessään, harkitse varmaa fyysistä erotusta tai lisäsuojausta.

• Irrota linja fyysisesti tai asenna sopiva umpilaippa, jos putkesta voi tulla vaarallista ainetta. Tunnista ja hallitse katkaisukohdan molemmat puolet, jottei jäljellä oleva sisältö pääse vuotamaan odottamatta.
• Jos venttiilit ovat osa järjestelyä, lukitse ne oikeaan asentoon ja todenna, että linja on paineeton ja tyhjennetty. Arvioi vuotoreitit äläkä oleta suljetun venttiilin aina erottavan täydellisesti.
• Tarkista, että seinät, väliseinät, kannet ja muut esteet todella erottavat työntekijän materiaalista tai energiasta odotetulla paineella ja kuormituksella.
• Erota ja varmista koneet, joita ei tarvita tilaan menon aikana, mutta tunnista välttämätön valaistus, tuuletus ja viestintä ennen syötön katkaisemista. Suojaustoimi ei saa kytkeä pois toista suojausta.
• Testaa jokainen erotus ja varmista, että se pysyy voimassa vuoronvaihdoissa ja luovutuksissa. Kirjaa erotuskohdat ja käyttöönoton palauttamisen ehdot työkirjaukseen.

Jos käytössä on lukitus- ja merkintäjärjestelmä, työntekijöiden on ymmärrettävä sen säännöt, henkilökohtaisten lukkojen jako, todentamisvaiheet ja lukkojen poistomenettely. Tarkista järjestelmä työn muuttuessa.