Osiossa 1 käsiteltiin, miten suljettuus ja ennakoitava vaara tekevät tilasta ahtaan tilan, ja kuutta tapaa, joilla vakava onnettomuus voi syntyä. Tässä osiossa tieto muutetaan käytännön velvollisuuksiksi: kuka suunnittelee työn, kuka valvoo tilaan menoa ja mitkä suojaukset on oltava valmiina ennen kuin työntekijä menee sisään.

Yleiset työturvallisuusvelvollisuudet perustuvat seuraaviin säädöksiin:

• Työturvallisuuslaki
• Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)

Nämä vaatimukset koskevat kaikkea työtä. Ne asettavat vastuita työnantajille, työntekijöille ja työpaikkaa hallitseville, mukaan lukien velvollisuuden arvioida vaarat ja sovittaa yhteen suojaustoimet.

Suomessa ei ole erillistä ahtaita tiloja koskevaa asetusta. Ahtaiden tilojen työtä koskevat suoraan valtioneuvoston asetuksen 403/2008 12 § (kunnossapitotyö säiliöissä ja umpinaisissa tiloissa) ja rakennustyön asetuksen 205/2009 70 § (kaivot, tunnelit ja säiliöt). Katsomme, miten ne sopivat yhteen yleisten velvollisuuksien kanssa.

Työsuojeluhallinnon ja Työterveyslaitoksen ohjeet kuvaavat käytännön varotoimia tarkemmin. Ohjeet eivät ole säädöksiä, mutta niitä voidaan käyttää arvioitaessa, olivatko toimet riittäviä.

Tässä osiossa käsitellään seuraavia toisiinsa liittyviä päätöksiä:

• mitkä säädökset ja ohjeet koskevat tilaan menoa
• työturvallisuuslain keskeiset velvollisuudet
• riskien arviointia ja hallintaa koskevat vaatimukset
• säiliöissä ja umpinaisissa tiloissa tehtävää työtä koskevat erityisvaatimukset
• miten pätevyys, koulutus ja soveltuvuus vaikuttavat työryhmän valintaan
• milloin työlupa auttaa hallitsemaan erityisen vaarallista työtä
• erityissäännösten piiriin kuuluvat työt
• muut riskit kuuden keskeisen vaaran lisäksi
• mitä jokaisen työntekijän on tehtävä turvallisen työmenettelyn tueksi

Ahtaan tilan työhön sovelletaan useita säädöksiä. Tärkeimmät tarkistettavat ovat:

• Työturvallisuuslaki
• Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)
• Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)

Yhdessä nämä velvollisuudet edellyttävät suunnitelmallista riskien käsittelyä, sopivia suojaustoimia, päteviä henkilöitä, valvontaa ja varautumista hätätilanteisiin. Tarkat varotoimet riippuvat sekä tilasta että siellä tehtävästä työstä.

Muut säännökset voivat tulla sovellettaviksi työpaikan, työn tai aineen vuoksi. Esimerkkejä:

• rakennustyö ja rakennushankkeiden hallinta
• altistuminen kemiallisille tekijöille tai terveydelle vaarallisille aineille
• työmelu ja kuulovaurioiden ehkäisy
• työkalujen ja laitteiden käsi-käsivarsitärinä ja koko kehon tärinä
• henkilönsuojainten valinta, hankinta ja oikea käyttö
• asbestialtistus ja asbestityön vaatimukset
• lyijyaltistus ja lyijyyn liittyvien vaarojen hallinta

Arvioinnin on perustuttava todelliseen työhön. Tunnista, mitkä näistä aiheista koskevat työtä, ja sisällytä niiden vaatimukset suunniteltuun työmenettelyyn sen sijaan, että tarkastelisit ahtaan tilan vaatimuksia erillään.

Työturvallisuuslaki (738/2002) on työntekijöiden suojelun laaja perusta.

Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä (8 §). Ahtaan tilan töissä tämä tarkoittaa sen harkitsemista, miten tilaan meneminen voidaan välttää, ennakoitavien haittojen ehkäisemistä, suojaustoimien valintaa ja sen varmistamista, että suunnitelma toimii käytännössä.

Tarpeelliset suojaustoimet valitaan riskien arvioinnin ja voimassa olevan lainsäädännön perusteella. Vakavaa ennakoitavaa vaaraa ei voi sivuuttaa sillä perusteella, että varotoimi on hankala tai maksaa.

Suojelu ulottuu myös urakoitsijoihin, vierailijoihin ja sivullisiin, joihin työ voi vaikuttaa, kuten tilan aukon tai siihen liitettyjen laitteiden lähellä oleviin.

Vastuu voi kuulua myös henkilölle tai organisaatiolle, joka hallitsee työpaikkaa, rakennusta tai sen osaa. Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on erityisiä velvollisuuksia (työturvallisuuslaki 49–51 §), joten kaikkien on ymmärrettävä vastuidensa rajat.

Tällainen voi olla:

• tiloja käyttävä tai niissä toimiva työnantaja
• rakennuksen osaa hallitseva kiinteistön omistaja tai vuokranantaja
• kiinteistöhuolto, joka vastaa kulusta, reiteistä ja asennetuista turvajärjestelmistä

Ahtaan tilan työssä työpaikkaa hallitsevan on autettava varmistamaan, että:

• suunnitellut kulku- ja poistumisreitit sopivat työhön ja mahdolliseen pelastukseen
• tunnetut vaarat, myös tilaan liitetyt putket ja johdot, kerrotaan työryhmälle
• puomit, merkit, viestintä ja muut työpaikan järjestelyt sovitetaan yhteen

Näiden laiminlyönti voi rikkoa työturvallisuusvelvollisuuksia. Kun useat työnantajat toimivat samalla työpaikalla, niiden on toimittava yhteistyössä, jottei mikään tärkeä varotoimi jää hoitamatta (50 §).

Työturvallisuuslaki ja sen nojalla annetut asetukset edellyttävät työpaikan riskien järjestelmällistä hallintaa, myös suljettujen tilojen käytössä, kunnossapidossa, puhdistuksessa ja tarkastuksessa syntyvien vaarojen.

Työnantajan keskeisiä tehtäviä ovat:

• arvioida ennakoitavat riskit ja säilyttää tärkeät havainnot (10 §)
• tarkistaa arviointi aina, kun työ, välineet tai olosuhteet muuttuvat
• järjestää terveystarkastukset, kun tunnistettu altistus sitä edellyttää
• kertoa asianomaisille työntekijöille vaaroista, varotoimista ja muutoksista
• antaa työntekijöille tehtävien turvalliseen hoitamiseen tarvittava opastus ja koulutus (14 §)

Ahtaan tilan riskien arviointia johtavalla on oltava käytännön tiedot tilasta, suunnitellusta työstä ja työn aikana muuttuvista olosuhteista. Pätevyys liittyy tiettyyn tehtävään ja vaaroihin eikä pelkkään tehtävänimikkeeseen.

Tietojen ja kokemuksen on katettava laitteet, aineet, tilaan menon tapa, erottaminen, tilan ilma, pelastusjärjestelyt ja ehdotettujen suojaustoimien rajoitukset. Arvioijan on tiedettävä, milloin hankkia lisää asiantuntija-apua.

Koulutetulla esihenkilöllä voi olla rutiinityöhön tarvittava kokemus. Epätavallinen rakenne, epävarma ilma tai monimutkainen erottaminen voi vaatia teknisiä asiantuntijoita ennen kuin turvallinen päätös voidaan tehdä.

Kun käytetään ulkopuolisia urakoitsijoita, työpaikkaa hallitsevan ja urakoitsijan on sovitettava toimintansa yhteen. Molemmat tarvitsevat riittävästi tietoa ymmärtääkseen paikan ja suunnitellun työn riskit.

Kirjalliset tiedot ovat erityisen hyödyllisiä, kun kohteessa on säiliö, kanava, kammio tai huoltotila, vaikka tilaan menoa ei olisi suunniteltu sopimuksen alussa. Työ voi häiritä tilaa tai synnyttää uuden vaarallisen ilmaseoksen.

Työtä hallitsevien on:

• kuvattava selvästi tunnetut vaarat, liitetyt laitteet, aiemmat sisällöt ja varotoimet
• rajoitettava pääsyä, kunnes tilaan meno on erikseen hyväksytty tehtäväkohtaisen arvioinnin ja turvallisen työmenettelyn perusteella

Jokaisen oman tai urakoitsijan työntekijän on:

• noudatettava tehtäväänsä koskevia ohjeita, koulutusta ja sovittuja suojaustoimia
• ilmoitettava viipymättä vaarallisesta tilanteesta, tilan muutoksesta tai huolesta suojauksen riittävyydestä

Valtioneuvoston asetuksen 403/2008 12 § edellyttää kunnossapitotyössä, että työstä vastaavat ovat tarvittaessa hyväksyneet työn ja antaneet luvan aloittaa se, että tarpeelliset järjestelyt ja mittaukset on tehty ja että säiliöissä tai umpinaisissa tiloissa ei aiheudu vaaraa hapen puutteesta tai vaarallisista aineista.

Erityisvaatimukset täydentävät yleisiä velvollisuuksia, joten yhden säädöksen noudattaminen ei poista tarvetta ottaa huomioon muita.

Ensimmäinen kysymys on, onko tila olennaisesti suljettu ja onko tilasta tai työstä johtuva vaara olemassa tai kohtuudella ennakoitavissa.

Jos tilaan menoa harkitaan, pätevän arvioinnin on tunnistettava vaarat ja kyseisessä työssä tarvittavat suojaustoimet.

Jos vaaran voi poistaa, tee se ensin. Jos ei voi, valitse tehokkaat keinot altistumisen estämiseksi ja jäljelle jäävän riskin hallitsemiseksi.

Rakennustyön asetuksen 205/2009 70 §:n mukaan ennen kuin kaivossa, tunnelissa, säiliössä tai siihen verrattavassa tilassa aloitetaan työ, on varmistettava, että ilman happipitoisuus on riittävä ja ilma puhdasta; pitoisuudet on mitattava ennen työtä ja sen aikana, ja tila on tarvittaessa tuuletettava. Lisäksi erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä saa tehdä vain pätevä työntekijä (työturvallisuuslaki 11 §), ja pelastusjärjestelyt on suunniteltava etukäteen.

Vaatimukset koskevat työnantajia ja itsenäisiä työnsuorittajia, joiden työ kuuluu niiden piiriin.

Jokaisen työtä johtavan tai valvovan on varmistettava, että hänen osuuteensa kuuluvat järjestelyt ovat todella kunnossa eivätkä vain mainittuina lomakkeella.

Yrityksen on otettava huomioon sen johdolla työskentelevät tilapäiset työntekijät ja urakoitsijat ja annettava heille tiedot, välineet ja opastus saman turvallisen menettelyn noudattamiseen.

Itsenäisen työnsuorittajan on hallittava itseensä ja muihin kohdistuvat työnsä riskit ja sovitettava toimintansa yhteen työpaikkaa hallitsevan ja muiden työntekijöiden kanssa (53 §).

Suojauksen on määräydyttävä vaaran ja tehtävän mukaan. Urakoitsijana tilaan menevä tarvitsee samat tehokkaat suojaustoimet kuin oma työntekijä samoissa olosuhteissa.

Ensimmäinen päätös on, voidaanko työ tehdä lähettämättä ketään ahtaaseen tilaan.

Jos on käytännöllinen tapa välttää tilaan meno, arvioi se ennen tilaan menon suunnittelua. Esimerkkejä ovat puhdistusaukot ulkopuolella, etätarkastuskamerat, pitkävartiset näytteenottimet tai työn siirtäminen.

Kysy suunnittelun aikana:

• Voidaanko haluttu tulos saavuttaa tilan ulkopuolelta?
• Voiko eri työkalu, tekniikka tai työjärjestys poistaa tarpeen mennä tilaan?

Jos tilaan on silti mentävä, kirjaa syy ja laadi turvallinen työmenettely ennen kuin tila avataan.

Jos tehtävää ei voi kohtuudella tehdä ulkopuolelta, laadi kirjallinen turvallinen työmenettely ja varmista, että työryhmä pystyy noudattamaan sitä todellisessa tilassa.

Siinä kuvataan:

• suunnitellun työn tehtävä, paikka, henkilöt ja vaiheet
• arvioinnissa löydetyt vaarat ja kunkin hallintakeinot
• valmistelun, sisäänmenon, työn, poistumisen ja luovutuksen järjestys
• mitä puhdistusta, erottamista, tuuletusta ja ilman mittauksia tarvitaan ennen sisäänmenoa

Nimeä pätevä valvoja ja järjestä asianmukainen seuranta. Menettelyn on toimittava myös olosuhteiden muuttuessa eikä vain olla olemassa paperilla.

Toimiva menettely kokoaa yhteen seuraavat suojaustoimet:

• nimetty valvoja, jolla on valtuudet keskeyttää työ
• tehtäviinsä koulutetut ja pätevät henkilöt
• luotettava yhteys sisällä työskentelevien, vartijan ja valvojan välillä
• ilman mittaussuunnitelma, johon kuuluu jatkuva seuranta, kun olosuhteet voivat muuttua
• epäpuhtauden lähteeseen ja sijaintiin sopiva tuuletus
• liikkuvien laitteiden, tulevien putkien ja johtojen sekä varastoituneen energian erottaminen
• tilan ilmaan ja työhön sopivat työkalut ja laitteet
• oikein valitut ja sovitetut suojaimet, tarvittaessa myös hengityksensuojaimet

Käytä ohjeita käytännön tukena, kun päätät, miten nämä osat toimivat yhdessä. Vaihtoehtoisen menetelmän on annettava vastaava suojaustaso, ja se on perusteltava arvioinnissa.

Menettelyssä on käsiteltävä myös:

• ennakoitavaan hätätilanteeseen sopivat pelastus- ja ensiapujärjestelyt
• valaistus, jossa työ ja turvallinen poistuminen näkyvät selvästi
• keinot syttymisen ja tulipalon estämiseksi tai hallitsemiseksi
• tilassa oloajan rajoitukset, kun kuumuus, kuormitus tai altistus niitä edellyttää
• selkeät henkilökohtaiset tehtävät, jotta jokainen tietää, mitä tarkistaa ja milloin
• valvonta ja viestintä koko työn ajan

Kirjaa järjestelyt ja perehdytä työryhmä ennen työn alkua. Jos tehtävä muuttuu, pysähdy, arvioi uudelleen ja päivitä menettely sen sijaan, että improvisoisit tilassa.

Valmistele hätäjärjestelyt ennen kuin ensimmäinen työntekijä menee sisään. Pelastaminen on suunniteltu osa työtä eikä improvisoitu reaktio sen jälkeen, kun joku on jo saanut oireita.

Suunnitelman on katettava:

• pätevät pelastajat, jotka ehtivät toimia ennakoitavassa tilanteessa ajoissa
• tilaan ja riskiin sopivat pelastus-, ensiapu- ja elvytysvälineet
• luotettava tapa havaita ongelma ja tehdä hälytys
• palontorjunta ja selkeä poistumisreitti
• hätätehtäviin nimettyjen koulutus ja harjoittelu

Pelastuslaitos voidaan hälyttää tarvittaessa, mutta sen saapumista ei saa käyttää ainoana pelastusjärjestelynä työssä, jossa välitön toiminta voi olla elintärkeää.

Ahtaan tilan työ edellyttää pätevyyttä kaikilta, jotka suunnittelevat, valvovat, seuraavat, menevät sisään tai ovat pelastusvalmiudessa. Jokaiseen rooliin liittyy erilaisia päätöksiä ja välineitä.

Työnantajan on varmistettava, että:

• valvojat pystyvät arvioimaan muutoksia ja valvomaan sovittujen suojaustoimien noudattamista
• työntekijät tunnistavat vaarat ja ymmärtävät sisäänmenomenettelyn
• tilaan menevät vain ne, joilla on oikeat valmiudet ja valmistautuminen

Koulutuksen on vastattava todellista tehtävää, ja sitä on päivitettävä välineiden, menetelmien tai riskien muuttuessa. Yleinen perehdytys ei yksin välttämättä riitä erityiseen tilaan menoon.

Koulutuksen on autettava työryhmää ymmärtämään ja soveltamaan:

• velvollisuuksiaan, myös velvollisuutta välttää tilaan menoa aina kun mahdollista
• juuri tämän tilan vaaroja ja sitä, miten valitut suojaustoimet torjuvat niitä
• kunkin tehtäviä kirjallisen menettelyn mukaan ja viestintätapoja
• toimintaa, jos suojaustoimi pettää, hälytys soi tai tarvitaan hätäapua

Arvioi, pystyvätkö tilaan menijät tekemään työn ja käyttämään valittuja välineitä turvallisesti. Terveydellinen ja fyysinen soveltuvuus voi olla erityisen tärkeä vaativissa töissä ja paineilmalaitteita käytettäessä.

Työlupamenettely antaa lisävarmistuksen vaaralliseen tilaan menoon. Siinä yksilöidään hyväksytty työ, ja tärkeät varotoimet tulevat näkyviksi kaikille osallisille. Asetuksen 403/2008 12 §:n mukaan työstä vastaavien on tarvittaessa hyväksyttävä kunnossapitotyö ja annettava lupa aloittaa se.

Asianmukainen työlupa:

• on tehtävään pätevän henkilön laatima ja hyväksymä
• vahvistaa, että tarvittavat erotukset, mittaukset, välineet ja pelastusjärjestelyt ovat kunnossa
• ilmoittaa tarkasti työn, paikan, henkilöt ja ajan, jota lupa koskee

Työlupa tukee riskien arviointia ja turvallista työmenettelyä. Allekirjoitettu lomake ei tee vaarallisesta ilmasta turvallista, ja työn muutokset edellyttävät uutta päätöstä.

Joihinkin erityistöihin sovelletaan omia säännöksiään.

• Esimerkiksi kaivostyöhön ja sukellustyöhön sovelletaan omia erityissäännöksiään.
• Älä oleta, että erityissäännös poistaa itse vaaran. Selvitä sovellettavat säännökset ja huolehdi asianmukaisesta arvioinnista, turvallisesta työtavasta, pätevästä työryhmästä ja pelastusjärjestelyistä.
• Kun tavalliset vaatimukset soveltuvat, ennakoitava vaara olennaisesti suljetussa tilassa edellyttää asianmukaisia sisäänmenon varotoimia.

Kaikki muut tilanteet, joissa suljetussa tilassa on tällainen vaara, kuuluvat yleisten säännösten piiriin.

Riskien arviointi ei rajoitu kuuteen keskeiseen vaaraan. Muut vaarat voivat silti vahingoittaa tilassa työskentelevää tai vaikeuttaa pelastamista.

Esimerkiksi:

• kompastuminen hankalassa aukossa voi johtaa putoamiseen nesteeseen tai laitteiden päälle
• hämärä valaistus, sähköviat, kuumuus, kylmyys tai huono jalansija voivat vaikeuttaa työtä
• työkalut, puhdistuskemikaalit, kova melu ja pöly voivat aiheuttaa lisäaltistusta
• heikko viestintä tai riittämätön valvonta voi viivästyttää apua olosuhteiden muuttuessa

Arvioi nämä vaarat keskeisten vaarojen rinnalla ja valitse suojaustoimet, jotka toimivat yhdessä eivätkä luo uusia ongelmia.

Työntekijöillä on omia velvollisuuksia, ja heillä on aktiivinen rooli menettelyn toimivuudessa.

Niihin kuuluvat:

• huolehtiminen omasta turvallisuudesta sekä niiden muiden turvallisuudesta, joihin oma toiminta vaikuttaa
• yhteistyö työnantajan kanssa ja suunniteltujen suojausjärjestelyjen noudattaminen
• koulutuksessa annettujen ohjeiden ja sovitun sisäänmenotavan noudattaminen
• vaaroista, pettäneistä suojaustoimista tai muuttuvista olosuhteista ilmoittaminen viipymättä
• välineiden ja suojainten käyttö koulutuksen mukaisesti

Nämä velvollisuudet perustuvat työturvallisuuslain 18–20 §:ään. Ne täydentävät työnantajan vastuuta turvallisesta työmenettelystä eivätkä korvaa sitä.